maanantai 31. toukokuuta 2010

Maalauskausi alkaa

Kesä on tullut! Pääskyset ovat tehneet ensimmäisen kerran pesiään tornin räystään alle, ihan niin kuin toivoimme. Tallinylisillä pienet poikaset ovat olleet ihan liian helppoja saaliita kissoille.


Haaveilen kiireettömistä aurinkopäivistä riippumatossa tai keinussa avokuistin varjossa Agatha Christien seurassa. Se avokuisti on vielä rakentamatta ja omenapuut liian hentoja riippumatolle, joten Agatha saa odottaa. Minulla on treffit Maali Sutin kanssa.


Tämänvuotisen maalausurakan aion aloittaa syksyllä kesken jääneestä tarhan aidasta. Hevosten säänsuojakatoskin kaipaa maalia. Katto siihen on jo tilattu, pääsemme testaamaan talon avokuistiin ajattelemaamme pronssinväristä valokatetta.


Kunhan vain meno rattaissa olisi hiukan rauhaisampaa...

Sytomyssyt Aamulehdessä - keräys jatkuu

Sytomyssykeräys TAYS:iin onnistui huiman hyvin ja siitä päätettiin tehdä jatkuva. Täällä on Aamulehden juttu aiheesta ja täällä puolestaan keräyksen aloittajan Seijasiskon blogi kattavine aihe- ja ohjelinkkeineen. Täytyy ottaa tavaksi pipojen surauttaminen tähänkin tarkoitukseen aina silloin tällöin.

Itseäni kosketti tuo Aamulehden jutussa mainittu pipojen tarve lapsille. Saisimmekohan hauskoja trikoo- (tai muita) pipoja kerättyä siihenkin tarkoitukseen?

lauantai 29. toukokuuta 2010

Tiikeri

Tätä se tietää, kesä: ompeluaikaa on vähemmän. Tänään ehdin ompelemaan kuitenkin Otsolle tiikeripaidan ja -pipon. Väriyhdistelmästä tuli mieleinen ja oranssilla tikattu farkunsininenhän toimii aina. Kiva myös, että tulevan eskarilaisen pipo näkyy hyvin liikenteessä. Kaikki kankaat ovat paikallisesta kangaskaupasta.




maanantai 24. toukokuuta 2010

Uusi ompelukone

Uusi ompelukone kotiutui perjantaina, mutta vasta tänään pääsin testaamaan. On poltellut! Eihän tuo ihan unelmien kone ole, mutta ihan hyvä perusmasiina. Jos finanssipuolesta ei tarvitsisi välittää, hankkisin teollisuuskoneen: Pfaffin tai Janomen vaikka. Ja brodeeraavan koneen. Ja lisäksi peitetikkisaumurin. Neljäskin vielä olisi haaveissa, järeä nahkaa ompeleva. Mutta kun ihmisen viiraus on sitä mallia, että kaikki liikenevä likviditeetti syydetään talovanhukseen, niin Singer 8280:lla surruutellaan.


Edellinen koneeni oli tämän esiäiti. Sillä olen ommellut kymmenisen vuotta, paljon! Tästä uudesta näyttäisi olevan lastentaudit korjattu. Puolakotelossakin on palattu vanhaan hyvään aikaan. Ihan samanlaiset puolakotelot muistan 70-luvulta koulun käsityöluokan koneista. Ihka ensimmäistä Singeriäni muistelen kaiholla. Se oli juuri Se Ihana kukin koristeltu poljettava, joka taittui pöytänsä sisään. Annoin sen joskus lainaan ja sille tielleen jäi.






Ompelin harjoitustyönä Otsolle pari lyhythihaista viidakkopaitaa. On tuo vaan niin ihana kangas!

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Maatuskamekot

Uusi ompelukone seikkailee edelleen, ilmeisesti maailmanympärimatkalla toimistusajasta päätellen. Niinpä taas ompelin, purin, ompelin, purin jne. vanhalla masiinalla. Maatuskojen kasvot kirjoin muliinilangalla - ihan kivaa hommaa, vaikka tosi vähän olen tehnyt. Ihana maatuskakangas on Huvikankaasta, loput tilkut vuosien varrelta.


Ajatella, Aretta on tänään puolivuotias!






tiistai 18. toukokuuta 2010

Unelmia - ihka oikea kolumni

Ihka ensimmäinen kolumnini julkaistiin tänään Tyrvään Sanomissa otsikolla Unelmia.



Ääni puhelimessa pyytää saada puhua yritykseni markkinoinnista vastaavan henkilön kanssa. Mielikuvassa häivähtää jakkupuku ja korkojen kopina. Tukahdutan tirskahduksen, myönnän olevani kyseinen henkilö ja kiipeän auringonkeltaisissa kumisaappaissani korkeammalle lantalaan, ettei puhelin pätkisi niin pahasti. Toivon vauvan jatkavan vaunuissa uniaan vielä hetken ja tarkistan isompien lapsien pysyvän pihassa ja mieluummin tappelematta.

Pitkä matka Vantaan kerrostalolähiön tytölle, joka luuli joutuneensa piilokameraan nähdessään ensimmäisen kerran Tampereella bussin numero yksi. Onni, toteutumassa oleva unelma.

Meillä oli unelma Kodista. Talosta maalla, syrjässä, omassa rauhassa. Isot piharakennukset. Hirsirunko ja remonttitarve. Oma torni! Pieni pala omaa maata, mielellään laitumeksi sopivaa. Näytöissä oli paljon ihmisiä, kymmeniä. Muillakin oli sama unelma. Lopulta löysimme Kodin. Tämä se on, ja tähän tulee torni, sanoin miehelle seistessämme pihassa ensimmäistä kertaa. Myyjä näytti epäuskoiselta ja huvittuneelta.

Joku sanoi minulle: ”Sä elät mun unelmaa.” Ei, ei se niin ole. Elän omaani. Siihen unelmaan en etukäteen arvannut kuuluvan lumen sulattelua vastasyntyneelle ja kahdelle alle kouluikäiselle lapselle sekä parille hevoselle, kun molemmista kaivoista loppuu vesi. Unelmissani en myöskään saanut etiäistä syntymäpäiväleipomisista anopin keittiössä kymmenien kilometrien päässä, kun oman keittiön varustukseen kuuluu vain ruokapöytä, mikro ja pahviastioita. En osannut kuvitella itseäni rautakaupan tiskille kyselemään kesken tallinmaalauksen loppuneen maalierän perään myyjän viisastellessa minun voivan maalata alusta uudella maalilla, ”sillai kevyesti” - seitsemännellä kuulla raskaana. Remonttipölyn puistelun petivaatteista ennen nukkumaanmenoa melkein arvasin ja ajoittaiset sähkökatkotkaan eivät ole suuresti yllättäneet. Oikein pahalla viikolla istuimme miehen kanssa uupuneina sohvalla ja mietimme, olisiko enää mitään, millä voisimme elämäämme hankaloittaa. Nauroimme keksiessämme häkäpönttöautot ja oman tuulivoimalan.

Unelmissani näin tähdet talvisella taivaalla, kesän merkkinä lentävät pääskyset. Haistoin auringonlämmittämän hevosen kyljen, kuulin kurkien syksyisen huudon. Elävän tulen lämpö ja kohina muureissa, juokseva vesi keittiön hanasta, lämpöisissä sängyissään nukkuvat lapset. Käsi miehen työstä karkeassa kädessä, melkein yhtä karkeana. Unelma, onni.

Niin, niitä tuulivoimalaesitteitä meillä tutkitaan innostuneesti.

maanantai 17. toukokuuta 2010

Sytopipoja

Ihan pakko oli kaivaa rikkinäinen ompelukone esiin, vieroitusoireet äityivät sen verran pahoiksi. Siinähän ne helpottivat, kun sai vähän ommella - ja purkaa, ommella, purkaa, vaihtaa neulaa, lankaa ja säätöjä ja taas ommella, purkaa jne. Alunperin aioin neuloa sytomyssykeräykseen, mutta siihen ei kertakaikkiaan ole löytynyt aikaa tai intoa, joten tein sitten trikoopipot. Hyvä niin, sillä ajatuksenahan on tehdä sisäkäyttöön(kin) sopivia ja sellaisia, joita itsekin pitäisi. Näitä pitäisin. Parantukaa pian, siskot!


Ohut trikookangas on paikallisesta kangaskaupasta, organzaruusut ovat irrotettavat. Pipot ovat kaksinkertaista trikoota.


TAYS:n sytomyssykeräys jatkuu tämän kuun loppuun.

torstai 13. toukokuuta 2010

Keväthommia

Ompelukoneen rikkoutuminen aiheuttaa lieviä vieroitusoireita. Hyvään aikaan kuitenkin: eilen tuli ensimmäinen pääskynen. Yht'äkkiä pihalla tarkenee paitasillaan ja maa on tarpeeksi kuiva haravalle. Lapset lauloivat jo kerhossa Suvivirren, ensimmäisen meidän perheessä. Ja kyllä, äiti tarvitsi nenäliinaa. Hevoset pääsivät maistelemaan kevään ensimmäiset vihreät maistiaiset.


Tornin toiseen kerrokseen on saatu lattialankut. Kävi tuuri, kun näin nopeasti löytyivät ja vieläpä yhdestä paikasta koko kerrokseen! Alakerran lattiat on jo hiottu ja seinät levytetty ja tasoitettu.


Metsässä laulavat rastaat. Kuusten oksilla on naavaa, maa sammaleisten kivien välissä sinisenään sinivuokoista. Ne ovat saaneet seurakseen näsiöitä, imiköitä, valkovuokkoja ja käenkaalia. Saunan seinusta on kuin sadusta.

maanantai 10. toukokuuta 2010

Hyvästit mammafarkuille ja muuta tuunausta

Vähän haikeaa kieltämättä, mutta ei näille enää käyttöä ole. Mammafarkuille. Tai itse asiassa farkkuhaalareille, joita olen käyttänyt silloin kun tavalliset housut ovat alkaneet kiristää, mutta äitiyshousut ovat vielä olleet liikaa. Silloin, kun vauva on ollut pienen hiiren kokoinen, kutkutus vatsanpohjassa. Harvoin innostun tekemään valmiista ohjeesta, mutta uusimman Kotivinkin essutuunaus osui ja upposi.




Marlonin potkarit ovat niin kaunista kangasta, mutta kun ne on potkarit... Terät pois, kaksoisneulaa, pitsiä ja vähän muutakin koristusta: ihanat vaavinkaisleggarit :)

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Harmaita palmikoita

Neulominen on viime kuukausina edistynyt todella hitaasti, mutta mikäs kiire tällä. Reilukin tästä kietaisutakista vielä tuli. Harmaa lanka on Lanett Silmu & Solmusta, loput sekalaisia merinovillaisia omista kätköistä.







Hyvää Äitienpäivää!

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

The truth is out there

UFO-havaintoja taas! Näihin sain inspiraation 50-60-lukujen scifi-sarjakuvista. Värejä, kuoseja ja toimintaa! Aika näperrys tilkkuineen, aplikointeineen, glitter-kangasväreineen ja konekirjontoineen kiukuttelevalla ompelukoneella. Tähti- ja pilvikankaat ovat Ikasyristä, pallokankaat Kangastukusta, kangasväri Tiimarista ja loput tarvikkeet paikallisesta kangaskaupasta. Näistä taisi tulla wanhan Singer-parkani joutsenlaulu, sen joka osa on loppuunkulunut ja uusi kone tilauksessa.

Käsitöiden kuvaamisessa blogiin on se hyvä puoli, että lapsia tulee kuvattua ihan ajatuksella. Ja vieläpä kaikkia kolmea yhtä aikaa - mikä on hiukan haastavaa. Isoin haluaisi mummulaan tai ainakin pihalle, pienin päiväunille ja keskimmäinen EI ainakaan HALUA. Paidat ovat kuitenkin mieluiset.


Tein Otsolle myös UFO-pipon. Rakkaan Tappisilmä-lelun toi Joulupukki Otson ensimmäisenä jouluna.












Tein myös hihat ja takakappaleet tilkuista ja aplikoin. Idea olisi ehkä toiminut ilmankin, mutta tulipahan harjoiteltua. Ja lapset ainakin arvostavat yksityiskohtia :)

lauantai 1. toukokuuta 2010

Kirsikoita

Kesätunnelmia alkaa selvästi olla ilmassa, nyt tein tytöille kesään lyhythihaiset paidan ja bodyn. Tassunjälkiä-blogissa on ihania aplikoituja kirsikoita, joten mansikoiden perään piti kokeilla oma versio kirsikoista. Kirsikoita on käsityökaapin uumenissa enemmänkin: virkattuina ja valmiina kangasmerkkeinä ainakin, joten eiköhän jatkoa tähänkin aiheeseen seuraa. Kaikki kankaat ovat paikallisesta kangaskaupasta.