tiistai 29. tammikuuta 2013

Uusia värejä PipiPusuihin ja putkihuiveihin

Ei täällä ole ihan kokonaan talviurheilun ja lomailun puolelle lipsahtanut. Ompelurintamalla vain ei ole juuri uutta raportoitavaa. Olen ommellut lisää mm. essuja ja pipoja, täydennystä vanhoihin varastoihin. Uusia kesäjuttuja kaavoitan, kangastilaukset täytyisi pian laittaa maailmalle.

Kauratäytteisiä PipiPusuja on ollut tähän asti vain punaisina, nyt ompelin niitä myös vaaleanpunaisina.



Putkihuiveja on ollut tähän asti melko poikamaisissa väreissä, nyt tein niitä vinon pinon tyttömäisemmistäkin kankaista. Omat ipanat tykkäävät kovasti putkihuiveista nyt talvella kaulaliinoina.



Olen päivittänyt myös nettikauppaa uuden vuoden ja uusien arvonlisäverojen mukaiseksi. Osaa hinnoista nostin, joitain laskin ja suurin osa pysyi ennallaan. Järjestelin nettipuotia muutenkin, toivottavasti sain sen taas hitusen selkeämmäksi ja mukavammaksi käyttää.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Ahdin tilan talviurheilukeskus

Tammikuussa on ollut mukavan tasaista pakkasta ja niinpä saimme tehtyä oman, pienen luistinradan. Tytöt pääsivät ekan kerran kokeilemaan luistelua. Aurora on onnellinen uusista, pinkeistä luistimistaan.




Aretta saa ottaa tuntumaa jäähän wanhan ajan neliteräisillä kenkiin kiinnitettävillä lasten luistimilla. Oikein passelit juuri 3 vuotta täyttäneelle ekaksi luistelutalveksi.


Aurora ei paljoa tukea tarvinnut, pian meni jo itsekseen. Ensimmäisenä harjoitteli tietysti piruetteja.


Pihalta pellon suuntaan menee pieni mäki. Siihen jäädytettiin kouru. Menee lujaa! Tallin ylisiltä siltaa pitkin pääsee laskemaan pulkilla ja kelkoilla.


Pellolla menee ristiin rastiin lasten latuja. Otso teki umpihankeen oman reitin, jota kiertää, mutta Aurora ei valmiista laduista piittaa.


Auroran piruetit keräsivät ihastelevan yleisön.




Luistinradan laitaan laitettiin värivalot. Talviurheilun juhlaa!

torstai 24. tammikuuta 2013

Lila paita

Bongasin Mekkotehtaalta taannoin kivan paidan, jollaisen halusin ommella myös itselleni, kunhan sopiva kangas tulee vastaan. Tyttöjen ballerinapaidoista jäi juuri oikean lilaa kangasta yli, joten nyt päätin kokeilla. Kiva tästä tuli, vaikkakin vähän liian iso. Täytyy fiilata vielä kaavaa ja kokeilla toinen versio, kunhan taas sopivaa kangasta löydän. Siihen teen vielä vähän avaramman kaula-aukon, hieman kapeamman yläosan ja runsaammat ja lyhyemmät helmakappaleet. Käyttöä tällekin varmasti löytyy. Ihan kiva, 8-.



sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Possu Orf ulkoilee

Possu Orf on totutellut tallielämään rivitaloelämän jälkeen. Hyvin se tuntuu tottuneenkin: se rakastaa olkia, niiden silppuamista ja pesäntekoa. Se kohtasi jo tallissa vapaana seikkaillessaan kanojen sissipartion, Ruususen ja Muna-Karitan. Kohtaaminen sujui rauhanomaisesti, molemminpuoleisen ihmetyksen vallassa. Talliin kohtaamista todistamaan saapunut Rolle-kissa järkyttyi silminnähden, sekään ei ole aikaisemmin nähnyt possua karsinan ulkopuolella. Kissan silmät voivat olla hyvin suuret.

Tänään tuli aika päästää possu pihalle. Pihalla on myös tilaa tutustua muihin eläimiin: hevoset katselivat tarhastaan ja Paavo-koira pääsi lopultakin haistelemaan possun perusteellisesti. Lapsetkin olivat pihalla mukana. Pihalla ei ole pelkoa, että kukaan joutuisi vahoingossa nurkkaan tai muuten pakokauhun valtaan. On tilaa väistää, on valoa nähdä.


Paavo ja Possu Orf ottivat rauhallisesti. Possu ei ollut koirasta juuri moksiskaan ja koirakin pysyi ihan rauhallisena.



Pakkanen paukkui kymmenen asteen tietämillä, joten kovin pitkäksi ei ensiulkoilu venynyt. Lopuksi possu sai tallin oven edessä rusinoita palkaksi esimerkillisestä ulkoilukäytöksestään.


Tallissa possu rakensi pikavauhtia peitoista ja oljista pesän, vain kärsä näkyi.


Me suunnittelemme possulle kesäasuntoa pihalle: aitaus ja koppi ainakin. Vapaana se saa olla varmasti paljon. Se riiviö varmaan tulee tonkimaan perunamaan ja kukkapenkit (jos niitä joskus onnistun laittamaan). Possulle täytyy laittaa ikioma perunamaa!

lauantai 19. tammikuuta 2013

Kuukauden heräteostos: katto

Minun piti kurvata tyttöjen kanssa neuvolasta ruokakaupan kautta kotiin. Vahingossa käännyinkin neuvolan parkkipaikalta suoraan kotia kohti ja suunnittelemani pikkukauppa jäi vastakkaiseen suuntaan. Päätin siis poiketa pikkukaupan sijaan matkan varrella olevaan markettiin.

Marketin aulassa jaettiin kattoesitteitä. Nappasin esitteen telineestä, koska kattoremontti on meillä edessä muutaman lähivuoden aikana. Nuori myyjä tajusi iskeä ja toi minulle vielä lisää esitteitä, jututti kattoremontin tarpeesta ja ajankohdasta. Olen aina ajatellut, että kattoremontti tehdään ilman muuta lämpimänä vuodenaikana, mutta myyjät olivatkin etsimässä nimenomaan talviasiakkaita. Katto voidaan uusia, oli vuodenaika mikä hyvänsä ja talvella vesisateen riskikin on olematon.

Nyt nimet ovat paperissa ja kattoremonttiviikko sovittuna. Ennen kevättä!


Nämä suunnitelmakuvat ovat vuodelta 2007. Ne ovat hieman eläneet vuosien varrella, mutta Suunnitelma A on ollut punertava tiilikatto. Välillä innostuimme jo selvittelemään kuparikaton hintaa (Peppi Pitkätossun Huvikummussakin on!), mutta sen saimme unohtaa: hinta on n. viisinkertainen tiilikattoon nähden.


Talon vanhassa osassa on 30-luvulla asennettu tiilikatto. Se alkaa olla elinkaarensa päässä. Laajennuksessa ja uusitulla kuistilla on toistaiseksi huopa, väliaikaisratkaisuna tiilikattoa odotellessa.


Taloa tulee kiertämään avokuisti. Siihen suunnittelemme laittavamme pronssinsävyisen valokatteen. (Sitä testasimme hevosten säänsuojakatokseen: muuten hyvä, mutta mikä vimmattu määrä pultteja ja muttereita!) Kuisti on työjärjestyksessä odottelemassa kattoremontin ja toisen ulkomaalikerroksen jälkeen. Taidanpa siis tietää, mitä teen ensi kesänä. Hei vaan taas, Maali Suti! Ei ehtinyt kyllä tulla yhtään ikävä, mutta eiköhän me taas yksi kesä yhdessä hengailla...



kattoremontin arviokäynnillä marmatin nykyajan kiiltäviksi käsitellyistä kattotiilistä. Rakastan vanhoja, sammaleisia tiilikattoja. On vaikea kuvitella omaa taloa auringossa hohtelevalla tiilikatolla (vaikka auringossa hohteleva kuparikatto houkutteleekin). Marmatus kannatti, sillä muutaman päivän päästä myyjällä oli tarjota myös mattapintainen vaihtoehto. Se meille tulee.

torstai 17. tammikuuta 2013

Lastenhuoneen uudet verhot

Mun piti ommella jouluksi tai viimeistään joululomalla vaikka mitä. Uudet verhot Auroran huoneeseen on yksi noista ompelematta jääneistä. Nyt sain ne tehtyä, ison tytön verhot. Valkoinen on lakanapuuvillaa, johon ompelin raidat vanhoista kukkakuvioisista valoverhoista. Nämä pinkkisävyiset ihanuudet löysin muistaakseni Tallipihan viime syksyiseltä Vaihtotorilta.


Sama hämärissä. Tästä kuvasta näkyy lähin naapurimme, muita ei sitten näköetäisyydellä olekaan.


Uudet Airamin heppavalot ehtivät ikkunaan jo ennen joulua. Univalot.


Huoneen toiseen ikkunaan ompelin samanlaiset verhot. Aurora halusi asetella My Little Pony -aarteensa kuviin.


maanantai 14. tammikuuta 2013

Kuusivuotias


Juuri äskenhän minä ajoin kuplavolkkarilla synnärille. Talven ensimmäiset lumihiutaleet leijailivat mustan joulun jälkeen. Ihailin illan autiolla tiellä lumisadetta yksin, suurimahaisena. Seuravana päivänä sain ihailla valkeaa maata pieni vauva rinnallani. Rakastuin siihen heti, se oli omani. Katson hölmistyneenä keskimmäistäni: kuusi vuotta on kulunut.


Sen elämä on satubalettia, prinsessaleikkejä, pastellinvärisiä poneja, piirtämistä ja askartelua. Se pukee röyhelöhameen päälle toppahaalarin ja viilettää pulkkamäen hurjimmasta hyppyristä. Sillä on mustelmia ja asfaltti-ihottumaa, ihania pinnejä ja keijukaiskimalletta. Tyttö, melkein eskarilainen.


Se sai Joulupukilta toivomansa taikatemppupakkauksen. Se heitti ohjeet pois ja kertoi osaavansa koota temput itsekin. Taikaa vain ei tapahdu, vaikka ne kokoaa pöydälle ihan oikein ja odottaa.


Sillä on suuret, siniset silmät, nöpönenä ja punaiset posket. Sotkuinen huone ja vaaleanpunaiset vaatteet. Iltasaduksi se valitsee Peppi Pitkätossua ja Barbieta.


Se haluaa ymmärtää maailmaa. Se miettii, olemmeko maapallon ylä- vai alapuolella. Se osaa aakkoset suomeksi ja englanniksikin niiden kolme ensimmäistä kirjainta. Se osaa numeroita ja yhteenlaskua. Se miettii, minkä kokoisia olivat dinosaurukset ja onko isoveljen dinoluuranko aito. Se hämmästyttää lukemalla lyhyitä sanoja: ”Telkkarissa lukee S-Ä-Ä, sää!”


Se odottaa eskarin alkua. Tammikuussa syntyneellä on pitkä odotus. Minä en ole huolissani: sillä on koulukyydeissä isoveli turvanaan, se on reipas ja rohkea. Se haluaa maailmaa tutkimaan.


Kunpa maailma pysyisi sille aina yhtä kauniina!

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Juhlittiin

Eilen juhlittiin Auroran 6-vuotissynttäreitä mummi- ja kummiporukalla. Kiitos mukana olleille ja sankaritarta muistaneille!

torstai 10. tammikuuta 2013

Ballerinapaidat

Ompelin tytöille Auroran toiveesta ballerinapaidat. Kangas on ohutta ja keinokuituisen tuntuista, mutta ihanasti laskeutuvaa ja täydellisen väristä Eurokankaan palalaarista. Aplikointeihin käytin trikoita, velouria, jäävelouria, pitsejä kukkia ja nauhoja. Kaava on taas oma perhoshihainen. Tykkään kovasti tästä mallista, kun näyttää todella kauniilta myös pitkähihaisen päällä.