torstai 28. toukokuuta 2015

Uusi puoti ja työhuone!

Tätä taloa olen katsellut sillä silmällä. Puotisilmällä nimittäin. Tämän kivijalassa vuokralaiset vain tuntuvat viihtyvän sinnikkäästi, en muista koskaan nähneeni tässä tyhjää ikkunaa.
 
Kivijalkapuodin perustaminen näinä aikoina on ihan hullua. Kivijalkapuoti käsityöyrittäjälle on vielä hullumpaa. Mutta jos Sastamalassa on paikka, jossa sellaisella puodilla on edes pienen pieni mahdollisuus selviytyä, se on tässä. Vastapäätä ovat Herra Hakkaraisen talo ja kirjallisuusmuseo Pukstaavi. Tämä kuva on otettu Pukstaavin pihalta.
 
 
Siinä ne ovat, tyhjät ikkunat ja ovi! Olin menossa katsomaan toista liiketilaa, kun sattumalta huomasin tämän. Poikkesin naapuriliikkeeseen, kauneushoitolaan, ja kyselin. Sain vuokranantajan yhteystiedot ja pääsin saman tien katsomaan tilaa.


Minä en etsinyt nyt puotia. Etsin työhuonetta, jonka yhteydessä olisi pienen pieni puoti, jota voisin pitää hyvin rajoitetusti auki. Tarvitsen työhuoneen ja varastotilaa - en mahdu enää kotimme pikkuruiseen työhuoneeseen, en edes työhuoneeseen, vierashuoneeseen ja yläkerran aulaan. Tarvitsen tilan, jonne voisin saada apukädet. Neliömääräksi haaveilin viittäkymmentä, ehkä mahtuisin neljäänkymmeneen.


Sinä se on! Sisäänastuessa vastassa on pieni puoti. Ja toimiva kakluuni! Perällä pikkuruinen keittiö ja vessa.


Toisella puolella on kaksi huonetta. Kurkkaus ensimmäiseen: tämähän sopisi työhuoneeksi!


Kurkkaus toiseen: ja tämä varastoksi! Niiden väliin jää pieni aula, siihen saisin sopivasti toimiston.


Neliöitä on 50. Tasan, ei enempää eikä vähempää. Kaikki, mitä toivoin! Vuokrasumma jännittää. Se ei ole ihan pieni, mutta ei mahdotonkaan. Tiedän, että kivijalkapuodissa saa olla ahkerana, että saa myyntiä edes kulujen verran. Tiedän.

Mutta tiedän myös, että tämä liiketila on juuri SE liiketila, jos haluan puodin pyöritystä Sastamalassa yrittää. Juuri se oikea!

En voi jättää tilaisuutta käyttämättä, kun se kerran eteen osuu. Miettisin sitä muuten lopun elämääni. Aika ei ehkä ole se kaikkein paras - mutta ei varmasti huonoinkaan.


Lähes 100-vuotias talovanhus on päässyt myös Mauri Kunnaksen ikuistamaksi :)


Marttilankatu ei ole vanhan Vammalan pääkatu, Puistokatu on. Marttilankadulla on kuitenkin säilynyt vanhaa rakennuskantaa, jota on vasta viime vuosina herätty arvostamaan ja kunnostamaan. Herra Hakkaraisen talo ja Pukstaavi vetävät ulkopaikkakuntalaisia ja toivon niiden kävijöiden löytävän myös minun puotiini.


Tästä alkaa taas uusi aika. Oman puodin aika. Toivon tietysti, että se on pitkä ja menestyksekäs, mutta jos ei olekaan, niin onpahan tämäkin kunnolla koetettu.

Nyt alkaa puodin laitto! Maalia sinne, kalusteita tänne! Tähtään avajaisiin kesäkuun puolivälin tienoilla.

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Kesäkauden avajaiset Tallipihalla 31.5.2015


Ahdin tilan kiertävä keppihevossirkus on menossa mukana!

Tallipihalle on vapaa pääsy, tervetuloa!

Tapahtuman fb-sivulle pääset tästä.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Minifarmi & kukkamessuilla Uudessakaupungissa

Sunnuntaiaamuna pääsin kuin pääsinkin tien päälle Tikkurilan konerikon jäljiltä korjatun moottorin ja lauantain jäljiltä korjatun katoksen kanssa.
 

Perillä sain vähän seikkailla jäähallin ympäristössä, kunnes löysin auton mentävän sisäänkäynnin yläkentälle. Minulla olikin juuri passeli paikka farmin eläinten lähellä, alpakoiden ja paloauton välissä. Sopii minulle paremmin kuin hyvin!


Uudenkaupungin sunnuntaissa saatiin nauttia aurinkoisesta säästä, kivasta ohjelmasta ja ihmisvilinästäkin.


Kissa on Mooses, Karva-Kamu, jonka tehtävänä on mm. vierailla vanhainkodeissa ja olla pehmoinen ja suloinen. Mooses sitä onkin - ja melkoisen liikuttava näky tassutellessaan samanlaisiin liveihin puetun koirajonon jatkona.


Helmiveneen alpakat kävivät viilentäytymässä paloautolla.


Tapahtuman jälkeen jäähallilta poispäin ajoi varsin sekalainen letka.


Kiva tapahtuma ja kiva päivä! Myyntiäkin oli sen verran, että sain viikonloput kulut ja persnetot katettua. Yli jäi sen verran, että sain ostettua kolme kassillista kesäkukkia - niitäkin kun messunaapureilta löytyi.

Palkkaa ei tämänkään viikon töistä jäänyt, joten kyllä taas mietityttää tämä yrittäjyyden kannattavuus ja mielekkyys. Kivaa kun ei voi syödä. Mutta katsotaan, sillä tänä keväänä on ollut niin huippuja kuin notkojakin - vuoden lopussa vasta näkee, mitä on viivan alla. Virtaa ja toivoa sentään antoi tämä messupäivä. Sitkeyden merkitystä yrittäjyydelle ja yrityksen kehittymiselle olen miettinyt viime aikoina. Yritän muistutella itseäni, hätähousua, pitkäjänteisyydestä.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Oman kylän Rompetori Vatajalla

Lauantaina oli ohjelmassa oman kylän vuosittainen suurtapahtuma, perinteinen Rompetori. Tätä tapahtumaa on yleensä helle hellinyt, mutta tänä vuonna saatiin rankkasadetta ja myrskytuulta.
 
Aamulla koko Ahdin perhe vietti vesisateessa reippaan aamujumppatuokion, kun lampaat eivät olleet innokkaita lähtemään mukavasta pihatostaan maailmalle. Näitä vanhoja uuhia ei niin vain jalliteta ja yllättävän vahvoja ketteriä ovat, kun sen pään ottavat. Kuljetusvaunuun ne kuitenkin saatiin ja perillekin ennen tapahtuman alkamista. Paikalla tosin odoteltiin rankkasateen laantumista ennen aitaukseen laittoa. Kanat eivät tuntuneet olevan pikku retkestä moksiskaan.
 

Ipanoille pystytettiin oma kirppisteltta. Sateen loputtua nousi kuitenkin niin hurja tuuli, että teltasta oli pakko poistaa seinät ja samalla ipanoiden pöydästä kaikki kevyemmät tuotteet. Eipä moni asiakaskaan kyllä säätä lähtenyt uhmaamaan. Sitkeästi ipanat kuitenkin pöytänsä hoitivat ja säntäsivät vuorotellen lelu- ja lakuostoksille, kun jonkin lantin kassalippaaseensa saivat.


Kasasin pellolle myös esteradan keppihevosille. Pelto oli melkoisen kurainen rankkasateen jäljiltä ja tuuli niin kova, että kaatoi esteet. Yksi pieni, innokas tyttö myrskyä kuitenkin uhmasi ja tuli radalle varta vasten oman kepparinsa kanssa. Lainakeppareillekin riitti muutama liikuttaja, joten turhaan ei rataa pystytetty.


Kauppa-autoon laitoin sateen laannuttua tihkuksi myyntikatoksen. Tuulenpuuska pääsi kuitenkin yllättämään ja rikkoi katoksen, samassa rytäkässä raapiutui maaleja auton kyljestä. Oli siis parempi koota katos pois, kääntää auto jatkaa myyntiä vain takaluukusta. Asiakkaita kauppa-autolla oli koko päivänä vain kaksi.


Vahvasti persneton puolelle meni siis Ahdin tilan lauantai, mutta aikaisempina vuosina sään suosiessa tämä on ollut minulle myynnillisesti ihan hyvä tapahtuma.

Pääasia on kuitenkin osallistua kotikylän yhteiseen ponnistukseen edes pienellä, mutta sitäkin värikkäämmällä panoksella. Tämän tapahtuman eteen tehdyt talkootunnit ovat kyläläisillä lukemattomat, hatunnosto jokaiselle osallistuneelle!

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Minifarmi & kukkamessut Uudessakaupungissa

 
MINIFARMI & KUKKAMESSUT
Uusikaupunki 23.-24.5. klo 10-17

Ahdin tilan kiertävä keppihevossirkus on mukana vain sunnuntaina 24.5!

Uudenkaupungin kesänalkua julistetaan tänä vuonna todellisilla suurmessuilla. Tapahtuma nousee jäähallille ja sen ympäristöön. Puutarha-alan valtakunnalliset Kukkamessut ja viime syksyn uutuus Minifarmi -maaseutumessut lyövät kättä. Laaja tapahtumakokonaisuus järjestetään 23.- 24.5.2015. Aihepiireiltään tapahtumat täydentävät hienosti toisiaan ja järjestely palvelee niin asiakasta kuin näytteilleasettajaakin. Pystymme nyt tarjoamaan laajemman kokonaisuuden ja näyttävät puitteet. Ja mikä parasta – kaikki samalla lipulla.

Messujen www-sivut löydät täältä
ja fb-sivun täältä

Rompetori Vatajalla

Oman kylän yhteinen jokavuotinen suurtapahtuma Sastamalan Vatajalla
ROMPETORI
lauantaina 23.5. klo 9-15
 
 
Ahdin tilalta on mukana:
  • kiertävä keppihevossirkus kauppa-autoineen
  • keppihevosten esterata (rata on auki koko päivän, tervetuloa omalla tai lainakepparilla)
  • lampaita ja kanoja
  • Ahdin ipanoiden lelukirppis
 Tervetuloa läheltä tai kaukaa!

tiistai 19. toukokuuta 2015

Käsityökorttelissa Tikkurilassa

Lauantaiaamun aikaista herätystä helpotti loputtoman tuntuisen sadekauden jälkeen kirkkaasti porottava aurinko. Sain huristella iloisesti kauppa-autolla 110 km/h matkavauhtia moottoritietä pitkin.

 

En tiedä, oli matkavauhti autovanhukselle kuitenkin liikaa, sillä Kehä III:n rampista Tikkurilaan noustessa se teki tenän. Jouduin kaartamaan sammuneella autolla kolmion takaa kiukkuisen taksikuskin eteen, etten olisi jäänyt tukkimaan koko ramppia. Veivasin ikkunan auki ja pahoittelin, mutta pahoittelut eivät tainneet viilentää vääryyttä liikenteessä kohdanneen taksikuskin tunteita. Onneksi autoni vielä starttasi ja linkaten pääsin perille Peltolantorille.


Pystytin myyntikojuni lisäksi esteradan keppareille. Päivä alkoi rauhallisesti, mutta aamupäivän aikana asiakkaita alkoi löytää kortteliimmekin. Keppariradalla oli sopivasti ratsukoita koko päivän eikä kenenkään tarvinnut odottaa vuoroaan liian pitkään.


Tällä kertaa ei satanut koko päivänä! Välillä sai jo riisua takkia, kun aurinko lämmitti.


Myyjäseura oli taaskin loistavaa ja ruoka herkullista, sillä torilla naapurinamme oli kreikkalainen grilli Souvlaki.


Myyntiennätyksiä en Tikkurilassakaan hätyytellyt, mutta Tamperetta paljon mukavammin kilisi kassakone.

Kauppa-auto starttasi kuin starttasikin vielä torilta ja pääsin ajamalla kotiin. Ihan itseltään ei auto tuntunut, joten nyt on taas kone levällään ja varaosatilaus laitettu maailmalle.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Käsityökorttelissa Tampereella


Helatorstain jälkeisenä perjantaina kokeilimme ensimmäistä arkipäivän Käsityökorttelia. Pystytimme sen Tampereen Keskustorille. Päivän aikana sää vaihteli sateesta aurinkoon.
 


Minun myyntini oli ennätyssurkea. Asiakkaita oli aivan liian vähän eikä minun kohderyhmääni ollenkaan. Suuren myyntijuhlan huumaa ei tainnut olla kenenkään kojulla, joten arkikorttelit tuskin saavat kovin innokkaasti jatkoa. Kanssamyyjien seura oli kuitenkin taas ensiluokkaista Keittiö Kadulla&Kylässä -kojusta sai uskomattoman hyvää ruokaa, joten päivä torilla kului mukavasti.

torstai 14. toukokuuta 2015

Säädettäviä suitsia ja ohjia keppihevosille

Keppareiden varusteisiin on putkahdellut yhtä jos toistakin uutta, jota en ole ehtinyt vielä blogissa esitellä. Näitä on kyselty ja toivottu: säädettäviä suitsia.
 

Suitsissa on irrotettavat kuolaimet, joten niitä voi käyttää myös keppihevosella, jonka suu on kiinni. Kuolaimia saa kahta kokoa, 8 cm ja 10 cm leveitä. Suitsia löytyy kauppa-auton lisäksi nettipuodista, täältä.


Suitset ja ohjat myydään erikseen. Ompelin säädettävät suitset tummanruskeasta nylonhihnasta.


Ohjat kiinnitetään kuolainrenkaisiin lukoilla. Ohjat ovat ohuempaa nylonhihnaa ja väriltään mustat. Ohjiakin saa kauppa-autosta ja nettipuodista, täältä.


Kuolaimia on ollut valikoimissani huhtikuisista hevosmessuista alkaen ja ne ovatkin olleet suosittuja. Niitä saa nyt kolmea kokoa: 6, 8 ja 10 cm. Kuolaimiakin saa kauppa-autosta ja nettipuodista, täältä.

 

Silmu&Solmun nurkkapuodille on tulossa näitä uusia säädettäviä suitsia, ohjia ja kuolaimia, kunhan ehdin ommella varastoa vähän isommaksi. Tuttuja aiemman mallin suitsia ja riimuja löytyy nurkkapuodilta jo nyt.

Tässä ovat malleina ensimmäiset versiot uusista kepparimalleista. Niitä on toivottu suu auki olevina. Lisää on tulossa!

Käsityökorttelit perjantaina Tampereella ja lauantaina Tikkurilassa


Tänä viikonloppuna Käsityökortteli nousee kahteen kaupunkiin!

Tampereelle Keskustorille perjantaina 15.5.-15 klo 11-19
 
ja
 
Vantaalle, Tikkurilaan Peltolantorille lauantaina 16.5.-15 klo 9-16

Vantaalle pystytetään myös Ahdin tilan keppihevosesterata! Rata on maksuton ja avoinna koko tapahtuman ajan. Radalle pääsee omalla kepparilla tai Ahdin tilan lainakepparilla - ja kepparin voi tietysti ostaa omakseen kauppa-autosta.
 
Molempiin tapahtumiin on vapaa pääsy, tervetuloa!

Tampereen Käsityökorttelin fb-sivu
Tikkurilan Käsityökorttelin fb-sivu