sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Vihreät sienimekot

Ompelin hyväksi havaitulla Tara-kaavallani mekkoja omille ja muiden muksuille värikkäästä sienikankaasta.  Kangas on puuvillacanvasta, tukevampaa kuin tavallinen puuvilla. Mekkoja saa jo Tallipihan puodilta ja ihan pian nettipuodista myös. Kokoja on valmiina 80 - 120 cm, muita kokoja saa tilauksesta.

Aretalla on Minä itte ja En haluu -kausi. Kuviin ei halunnut, mutta sain lopulta houkuteltua mukaan omenalla. Kumisaappaitakaan ei halunnut, mutta unohti ne onneksi pian.


Tara-mekot 30 e
Sienijakkarat 115 e
Pehmomaatuska 23 e
Maatuskat 18 e



Mekoissa ja kuvausrekvisiitassa on jo syksyä, vaikka minulle kesä on vasta puolivälissä. Elokuu on lempikuukauteni ja oikeiden ihmisten töissä ollessani pidin kesälomani mieluiten elokuussa. Syyskuussakin on yleensä T-paitakelejä ainakin puoliväliin saakka, joskus pidemmällekin. Ei siis mitään syksyn synkistelyjä vielä!

Miehellä alkaa kesäloma vasta viikon päästä. Minäkin meinaan pitää silloin muutaman lomapäivän. Heinäkuu onkin ollut aika vauhdikas. Työnäkökulmasta on mennyt hienosti: edellinen kuukausimyyntiennätykseni viime joulukuulta meni rikki. Verkkopuodistakin tilauksia tipahtelee, vaikken sitä ole edes ehtinyt mainostaa. Meillä on käynyt todella paljon vieraita - ystävillä lomaa on heinäkuussa - joten vapaa-ajan ongelmia ei ole ollut. Tallipihalla sesonki jatkuu vielä, sillä elokuu on monessa maassa lomakuukausi ja turistit ovat liikkeellä.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Tämän viikon tapahtumat Tallipihalla


26.7. Torstain iltatori klo 18-21


Piha ja lava on vapaa, ole tervetullut! Tallin torilla ilmainen pihakirppis.

Tamperelainen yhtye The Rewell esiintyy klo 18 alkaen (Ossi Suutarla, Pessi Jouste).

Voit ottaa klo 17 jälkeen pihalta katoksen alta ilmaiseksi yhden toripöydän (80 x 180 cm) käyttöösi tai tulla omalla myyntipöydällä, viltillä, matolla...

Paikan ottanut sitoutuu olemaan tapahtuman loppuun asti. Siirretyt pöydät, penkit palautetaan paikoilleen.
Tule myymään ja esittelemään toimintaasi, yhdistystäsi, tuotteitasi. Lavalla esiintymiset sovitaan etukäteen.
Alueen myymälät ja kahvila avoinna, terassikahvila palvelee säävarauksella.

Lisätietoa p. 040-5074997 tai tallipiha@tallipiha.fi. Vapaa pääsy!

*****

27.7. Tallipihan terassi-ilkama perjantaina klo 18-21

Elävää musiikkia, iloista ja mutkatonta oloa. Harmonikkataiteilija Seppo Kapanen (mm. Laila Kinnusta säestänyt) soittaa sinkuille ja kaikille muillekin terassiasiakkaille klo 18-21 välisenä aikana. Kahvilassa voi nauttia virvokkeita, viiniä....

Tallipihan myymälät avoinna 10-18, pihakioskit klo 11-17.

Paikka: kahvilan ulkoterassi
Vapaa pääsy!

*****

28. -29.7. Käsityöläisten tori la-su klo 11-17

Alueella vierailevia kädentaitajia töineen ja taitoineen.

Vanhassa tallissa paikallisten antiikkikauppiaiden Wanhan tavaran tori 11-16.

Lady Nana-duo, jazzahtavaa viihdemusiikkia lauantaina klo 12-16. Sunnuntaina Jenna Lehtimäki, hanurimusiikkia klo 12-16.

Hevosajelua, ponitalutusta ke-su klo 11-17. Vanhanajan karuselli klo 10.30-17.30. Hevonen osan aikaa tilausajossa.

Kädentaitajat voivat ottaa pihalta ilmaiseksi katoksen alta yhden toripöydän (80 x 180 cm) käyttöönsä tai tulla omalla myyntipöydällä.  Huom! Paikkoja ei varata erikseen, mutta paikan ottaneen tulee sitoutua olemaan tapahtuman ajan klo 11-17.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Lukujärjestys

Näitä ei olekaan vielä ollut montaa: toivepostauksia. Meidän päiväjärjestyksestä kyseli Pinkki, kiitos kysymästä!


Käsityöyrittäjyys oli sattumien summa, ratkaisu kysymykseen, kuinka hoitaa lapset itse ja samalla tehdä töitä. Vanhan IT-alan työpaikkani omistajanvaihdos, Aretan äitiysloman loppuminen ja paikka Tallipihalla - peräjälkeen, yksi kerrallaan, ihan kuin olisi tarkoitettu. Mikään kultakaivos tämä homma ei ole, eikä tätä enää osa-aikaiseksikaan voi sanoa. Entisen työni palkoille en haaveilekaan pääseväni, mutta jos jotain kuitenkin... Mies käy töissä kodin ulkopuolella.

Tällainen on tyypillinen kotipäiväni:

  • (mies lähtee töihin jo ennen kuutta ja ruokkii & ulkoiluttaa eläimet)
  • 6.30 ja 7.30 välillä lapset heräävät, minä myös
  • aamupala, sähköpostien ja nettipuodin tarkistus
  • (esikoinen joko koulukyytiin tai vien kouluun)
  • aamupäivällä mahdollinen tyttöjen kerho, kauppareissu tms. - jos ei ole, ompelen
  • laidunkauden ulkopuolella tallin siivous, n. tunnin homma
  • klo 12 lounas, nettiä
  • ompelen - lapset askartelevat, leikkivät, katsovat DVD:tä, piirtävät ja tappelevat; enimmäkseen tykkäävät olla lähellä
  • (esikoisen haku koulusta, tarvittaessa välipala)
  • klo 16 - 17 aikaan (miehen kotiin tullessa) päivällinen
  • mies ja ipanat pihalle remppahommiin, minä ompelen
  • klo 18 aikaan hevosten harjaus, ratsastus, ipanoiden talutusratsastus (näitä ei joka päivä)
  • eläimille iltaruokaa
  • 19.30 iltapesut ja iltapala
  • 20.30 ipanat nukkumaan
  • ompelua, nettiä
  • hetkeksi miehen kainaloon sohvalle
  • koira ulos, kissoille ruokaa
  • puolen yön maissa nukkumaan

Puotipäivinäni mies hoitaa kotona lapset vapaa- tai lomapäivinään. Tekevät yhdessä piha-, kone- ja remppahommia. Itse ehdin yleensä myös ommella puodilla, jos ei ihan hirmuista vilskettä ole. Palaan kaupan kautta kotiin ja mahdollisesti vielä heppahommiin. Puotipäivät jaamme kolmen yrittäjän kesken, niitä tulee siis n. 2-3 viikossa.

Kerran viikossa pidän siivouspäivän, jolloin lukujärjestyksen ompelut korvataan siivouksella. Tarpeen mukaan ompelut korvataan myös remppahommilla.

Hyvän tähden, oonpas mä tylsä!





EDIT 25.7.-12:
Muokkasin blogin ulkoasua ja asetuksia ja nyt onnistuu suurempien kuvien lisääminen. Muokkasin muutaman viimeisimmän postauksen kuvia kokeeksi suuremmiksi. Toivottavasti tekin tykkäätte!

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Sisustuslehtisiistiä - osa 2

Sisustuslehtisiistin talon dokumentaation esittely jatkuu. Aika ahkera olen siivoamaan muutenkin, ei meillä koskaan ihan kammottavaa sotkua pääse kertymään, mutta kyllähän ipanat tuppaavat osallistumaan sisustamiseen levittelemällä tavaroitaan, lelujaan ja vaatteitaan. Niin pitää minun mielestäni ollakin, kun talossa on pieniä lapsia. Hirsitalo on myös onneksi sen verran tukevaa tekoa, että kestää kolhujakin, joten lasten leikeistä ei tarvitse haiveniaan harmaannuttaa. Nyt kuitenkin niihin siisteihin kuviin:


Ala-aula on laajennuksen puolella. Vanha Espoosta haettu purettu ja meille uudestaan koottu kakluuni lämmittää yksin koko laajennuksen. Piippu on 13 metriä korkea ja muureineen kokonaan varaava. Nyt aula on valmis sähköineen, listoineen ja maaleineen. Pieni haarniska on (onnistunut! - tosin pienen vinkkauksen jälkeen) lahja mieheltä. Mustapeukalon kukkapylväs pääsi sen alle käyttöön. Haarniska on kuulunut keskiaikaiselle puutarhatontulle. Ehkä.


Auroran huone. Täällä ei ole viime aikoina tehty suurempia mullistuksia.



Otson huonekin on viime syksyisessä kuosissaan ja saa ollakin, kunnes poika kasvaa pienen koululaisen työpöydästään ohi.




Eteisen suureen henkarikaappiin mahtuu paljon takkeja ja kenkiä. Arkussa ovat minun piponi, kaulaliinani ja käsineeni. Arkun paikalta raaskin lopultakin siirtää lastenrattaat varastoon. Niille ei ole enää aikoihin ollut Aretan kanssa käyttöä.


Aretan huone. Tämäkin on ennallaan sitten viime esittelyn. Nyt jäi kuvaamatta tämän huoneen muuri, joka on samanlainen kuin makuuhuoneessamme.




Makuuhuonekin on pysynyt ennallaan. Meillä on kolme päiväpeittoa: valkoinen, turkoosi ja nyt vuorossa tämä vihreä.





Keittiö. Talossa on nyt n. 200 asuinneliötä ja niitä lämmittävät viisi tulisijaa. Keittiössä on siis se viides, puuhella. Tapaninpäivän sähkökatkon aikaan tämä oli pelastus! Keitin sillä pakkasesta sulavat marjat hilloiksi ja tein ruoat, letunpaistokin onnistui. Nyt meillä on myös aggregaatti, joten seuraava mahdollinen sähkökatko tulee olemaan helpompi. Muuten pärjää hyvin ilman sähköakin, mutta kaivon pumppu toimii sähköllä ja kantovettä meillä ei ihan helposti saa. Biologinen jätevedenpuhdistamokin tarvitsee sähköä. Meillä haavoittuvimmat - ja nykyaikaisimmat - järjestelmämme siis olivat vesi ja viemäri.




Vierashuone.



Nyt on palattu arkeen taas ja sisustuslehtisiisti talo on muisto vain. Yhdet verhotkin pikku riiviöt ehtivät jo repiä. Mutta hauskaa on ollut ja vieraitakin lisää, joten ehkä nautiskellaan nyt muusta ja siististä kodista sitten joskus, kun lapset ovat isoja.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Käsityöläisten torilla Tallipihalla

Eilen ripautteli vettä, mutta tänään saatiin nauttia mukavasta pilvipoudasta ja sunnuntaisesta ihmisvilinästä Tallipihalla. Lavalla olivat tänään Anton Morozov ja Alex Shumihin ja meininki mainion letkeää - puodin ikkuna pysyi auki ja radio kiinni.



Tallipihan karuselli saattaa näyttää tutulta. Se on ollut Peppi Pitkätossun tivoli-jaksossa, jossa Peppi pyörittää sillä poliiseilta päät pyörälle.




Minä sorruin ostamaan taas yhden parin maatuskakorviksia. Nämä leivoksetkin ovat aivan ihania! Täytyy varmaan seuraavalla kerralla poimia niitäkin pari mukaan Aila Jeskasen pöydästä.



Tallipihan piharemontti etenee. Terassilla on nyt tuplasti tilaa ja uudet istutuksetkin vihertävät. Kiveykset ovat upeita, osaisinkohan tehdä niitä omaan pihaan, kun pihahommien kimppuun pääsemme?

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Sisustuslehtisiistiä (edes hetken) - osa 1

Kun toimittaja otti minuun yhteyttä sisustuslehtijutun tiimoilta, en alkuun innostunut ollenkaan. En pidä itseäni sisustajana ja koko sisustus-sanalla on jotenkin negatiivinen kaiku. Vähän kuin lavastus tai somistus. Mielikuva, jossa nainen innoissaan sisustaa joka paikan valkoiseksi ja sieväksi, niin etteivät niihin saa mies, lapset tai lemmikit koskea.

Mies-parallani on taipumus ostaa minulle mönkään meneviä lahjoja. Tänä vuonna sain synttärilahjaksi Romuromanttinen sisustus -kirjan. Olen jo onnistunut hukkaamaan sen (en tahallani, ihan totta!), muuten lainaisin sen alkusanoja teille. Niissä luki kuitenkin jotain tämän tapaista: "Maailma on synkkä ja musta. Siksi kodin täytyy olla valkoinen." Kirjan kuvista löytyi tietysti (hei, ja nyt EN sitten mollaa kenenkään sisutusta, korostan että minusta jokainen saa tehdä kodistaan näköisensä, mutta nämä seuraavat vain eivät ole MINUN juttujani): 
  • heinäseipäistä tehdyt tikkaat (maalattu valkoiseksi)
  • lihakoukku roikkumassa uusiokäytössä (taisi kyllä tässä kirjassa olla joku kalastusnaarausvempeles)
  • sukset olohuoneessa omaperäisenä ideana (laittaisin itsekin, jos niillä olisi joku esi-isä hiihtänyt vapauteen siperialaiselta vankileiriltä)
  • loputtomasti asetelmia random-esineistä, joilla ei ole tunne- tai käyttöarvoa
Mietin paketin saadessani, että milloin ihmeessä minä ehtisin nykyään lukea kirjan. Paketin aukaistuani totesin ongelman ratkaistuksi, sillä aihe ei tuntunut omalta. Aurora kertoi, että isä oli mennyt lahjanhankintareissulla paniikkiin. Tai ainakin hermostunut ja sännännyt kirjakauppaan. Mönkään meni lahjan kanssa siis tämänkin kerran. Mutta ajatushan se tärkein on :D

Kai minun pitää miettiä tuota sisustusangstiani, laajentaa käsitystäni sisustamisesta. Kyllähän minullakin on jonkinmoinen visio siitä, millaiselta haluan kotini näyttävän ja tuntuvan. Myös toimin päästäkseni sitä visiota kohti. Eli ehkä sittenkin sisustan?


Ajatus ammattilaisten tekemästä jutusta kodistamme - vuosien remontin jälkeen - alkoi tuntua houkuttelevalta. Niinpä sovittiin jutuntekopäivä. Saatiin taas yksi deadline saada remontti, sisustus ja siivous etenemään. Pesin jopa kaikki talon ikkunat kerralla!


Kuisti on ollut tähän asti kammottavan kaaoksen vallassa. Kodinhoitohuone on edelleen tekemättä, joten kuistille on lempattu sinne kuuluvia tavaroita, mm. pyykkikorit ja siivousvälineet.


Kenkämäärän perusteella talossa voisi kuvitella asuvan tuhatjalkaisen. Viisihenkiselle perheelle kenkiä kertyy. Kuistilla vintin rappusilla on niille hyvin tilaa.


Kuistin naulakon lisäksi ulkovaatteille ja kengille on vielä eteisessä valtava, vanha kaappi. Vanhassa Jaffa-laatikossa on ipanoiden hattuja, hanskoja ja villasukkia.


Olohuoneeseen tein tyhjänä olleeseen nurkkaan lukunurkkauksen. Koin vanhan jalkalampun kanssa iloisen jälleennäkemisen, se on viety tallin vintille muuton yhteydessä ja odotellut siellä vuosia unohdettuna. Ostin siihen vain uuden varjostimen. Opetustaulut ovat aika huonokuntoisia, ostin ne keväällä paikalliselta rompetorilta.

Tiedoksi uusille lukijoille, ja niille, jotka eivät ole aiemmin jorinoitani jaksaneet lukea, että meillä on pelkkä puulämmitys. Olohuoneen tolppamuuri nielee metrisiä halkoja ja antaa lämpöä pitkään.


Sisustusjuttu innosti minut ompelemaan olohuoneeseen uudet verhot. Mies tykkää kovasti sanomalehtikuosista, joten laitoin sitä ruusukuvioisen, oliivinsävyisen kirpparilöytö-valoverhokankaan kaveriksi.


Ostin Indiskan alekorista muutaman koristetyynynkin. Niitä ei ole koira vielä järsinyt pilalle.


Muuten olkkari on ennallaan: toimisto yhdessä nurkassa, TV kiinankaapissa piilossa, sohvissa taas tummat päälliset. Meillä on kaikkiin toisetkin päälliset ja niitä täytyy pestä ahkeraan.


Työhuone on valmis! Siellä on kaikki listat ja lamputkin paikoillaan! Tein sinne verhot kirpparilta löytyneistä kelta-pinkki-kukallisista valoverhoista.



Iloinen mallinukke Pirjo on löytänyt paikan nurkasta oviseinältä. Siinä se ei pelästytä huoneeseen astujalta löysiä housuun, jonka se teki väijyessään ovea vastapäätä, ikkunan vieressä. Seinälle löysin (kirppikseltä, mistäs muualtakaan) vanhan, vihreän naulakon. Pahvilaatikko ei ole sisustuselementti: puodille on aina menossa tai tulossa tavaraa. Tässä laatikossa olevia kaukomaiden ihanuuksia ja idän ihmeitä voi nyt tilata myös verkkokaupasta (tämä on minun blogini, joten mainostan sumeilematta; siitäs saitte ja siitä!)


Yläkerrassa on vallinnut tähän asti pahin keskeneräisyys. Nyt on katto maalattu ja listat paikoillaan. Tekemättä on enää kylpyhuone, mutta nyt siihenkin löytyi ovi Annosta. Mies teki karmit ja sovitti paikoilleen.


Täällä ovat nyt vierashuone ja minun työhuoneeni. Portaista puuttuu vielä kaide ja paikoillaan on tilapäinen raakalautaversio.



Lehtijutun pitäisi ilmestyä syksyllä. Kerron kyllä täälläkin sitten, kun on ajankohtaista. Tai ehkö ne lehdessä nauravat ja koko juttu hulluine taloineen päätyy mappi Ö:hön.

Siististä kodista saatiin nauttia lähes tuntien ajan. Ehdin ottaa siitä lisääkin kuvia, osa 2 siis luvassa seuraavaksi.

Jutuntekopäivä oli mukava. Kuvattiin, juteltiin ja kahviteltiin. Minä pidin vuoroin lapsia pois kuvista ja kuvattavista tiloista tuhoamasta ja vuoroin ohjasin kuviin mukaan. Lampaat innostuivat oikein linssiluteiksi. Kiitokset toimittaja-Tanjalle ja kuvaajalle!

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Seuraelämää Ahdin tilalla

Syrjäisellä Ahdin tilalla on yleensä hyvin rauhallista (mitä nyt oma porukka melskaa ja metelöi) ja vieraat ovat melko harvinainen näky. Viime päivinä ollaankin saatu nauttia seuraelämästä melkein koko vuoden kiintiö kerralla.

Lauantaina juhlittiin Otson 8-vuotissynttäreitä kavereiden kanssa. Sankari fanittaa tällä hetkellä Tähtien sota -elokuvia, joten kakkua koristi R2D2 ja sankarille sain metsästettyä toivotun Darth Vader -paidan.

Otso jakoi kutsukortit jo toukokuussa kaikille luokkakavereille. Vieraita tuli aika sopivasti kesken lomakauden, omien ipanoiden lisäksi pieniä juhlijoita oli yhdeksän. Ohjelma oli perinteinen: vieraat saivat käsiin robottikäsitatuoinnit, syötiin hot dogeja ja herkkuja, pyöritettiin pulloa, ratsastettiin ponilla ja ongittiin. Sankari oli onnellinen juhlista ja kavereistaan.







Ystävä lapsineen pitkän matkan takaa kyläili pari vuorokautta. Ihmeen nopeasti lapsikuusikko hitsautui yhteen - niin hyvässä kuin pahassakin. Viimeksi ollaan tavattu viisi vuotta sitten, jolloin keskimmäiset olivat vasta vauvoja ja nuorimmaisista ei ollut vielä aavistustakaan.

Yhdessä käytiin vakoilumuseossa, isoimmat pojat suorittivat agenttitestit. Suosittelen tätä museota lämpöisesti! Tämä poppoo pienimpiä myöten viihtyi siellä lähemmäs kaksi tuntia. Olisi viihtynyt pidempäänkin, elleivät mahat olisi alkaneet kurnia.


Samalla reissulla käytiin tietysti Tallipihalla ja karusellissa.


Omassa pihassa lapsilla tuntui todellakin olevan sen hauskempaa, mitä isompi porukka!





Tällaistakin tuohua Ahdin tilalla tällä viikolla koettiin...


... ja sitä edelti melkoinen määrä tätä touhua.


Näistä kuitenkin lisää vähän myöhemmin!