Tänä aamuna siivosin pienen hevosystävän karsinan viimeisen kerran. Ponipojan sydän ei eilen enää jaksanut, olin tallissa kun loppu tuli. Eläinlääkärikin oli vielä lähellä, kääntyi takaisin, mutta Nuuska oli jo mennyt. Pois kivusta, sinne missä ruoho on aina vihreää ja kaviot ovat kevyet.Illalla teimme vielä viimeisen raskaan retken, miehen kanssa kaksin. Veimme Nuuskan Mäntsälän lemmikkilehtoon. Saamme uurnan takaisin ja hautaamme kesällä suuren kuusen alle.
Oku sai haistella ja hyvästellä ystävän viimeisen kerran. Haisteli joka puolelta. Rapsutti korvan takaa ylähuulella. Tiesi, että ystävä on poissa.
Hyvästi, rakas ystävä!
10 kommenttia:
Voi poni palleroinen :(
Kaikki kuvat ovat niin ihania, teille jää ihania muistoja pörröpäästä <3
Minä täällä luen kyyneleet silmissä. Halaus <3
Minäkin toivotan pikkuponille hyvää matkaa eteenpäin. Voi surkea paikka, ihan meinaa itku tulla. Rapsutuksia ystävänsä menettäneelle ja haluksia teille muille.
Voi ei...
Miten teillä lapset selvittelee tuollaiset elämisen käänteet?
Voi kurjuus!! Otan osaa. Meillä joku tänään nappasi koiran autoonsa ja heti pelästyin, että nytkö se on mennyttä (ei onneksi ollut, luuli vain karkulaiseksi, jota tuo olikin:). Eläinten menetys on kamalan kurjaa!
Lapsille uskon, että menetyksistä on loppuelämää ajatellen ennen kaikkea hyötyä. oppii luopumaan ja oppii näkemään tunteita. Lapset yleensä ovat kuitenkin paljon realistisempia näissä asioissa kuin me aikuiset!
Voi, itku tuli kun luin Nuuskan siirtymisestä ikivihreille laitumille. :´(
Kiitos että annoit ystävän hyvästellä pienen kaverinsa. Niin minäkin teen, jos omista hevosistani toisen matka päättyy ennen toista.
Nuuskalla on hyvä olla. Halaus teille! <3
Kiitokset kauniista kommenteista <3
Lapset ovat tosiaan suhtautuneet rauhallisesti ja luonnollisesti. Isommat saivat rapsutella poisnukkuneen ponin kaikessa rauhassa. Minusta oli tärkeää, etteivät jääneet epätietoisuuteen.
Kirjoitin aiheesta juuri toiseen blogiini:
http://www.tyrvaansanomat.fi/cs/Satellite/blogit/1194663484884
Siirsin Okun Viljamin viereiseen karsinaan tallissa ja ensimmäinen yö sujui rauhallisesti. Onneksi Viljami ehti tulla meille!
Halauksia Jasmiina täältä kaukaa!Olette olleet ajatuksissani ja kuten sanoin FB:ssä,monet kyyneleet on vuodatettu Nuuskan hyvästejä lukiessa :(
Voi että,halaus teille kaikille.
Lähetä kommentti