Nyt se on jo ihan oikea ihminen, pieni vain. Sen jalat ovat naurettavan pienet, mutta juoksevat lujaa. Se haluaa pukea prinsessamekon ja kaulakorun ja merirosvohatun ja apinanhännän. Se hoitaa nukkevauvaa ja kolhii kerta toisensa jälkeen nukenvaunut ovenkarmiin: ”Oho!”
Se hakee illalla sängyn täyteen muovihevosia. ”Okuja” se sanoo, oman Oku-suomenhevosemme mukaan. Se nukkuu kuin fakiiri, välittämättä okujensa terävistä kavioista ja korvista.
Hevostyttö, äidin maata. Kesällä se oli livahtanut sähköaidan ali laitumelle hevosten luo. Taputteli Viljami-ponia kylkeen, melkein mahan alle, kun ei korkeammalle ylettynyt. Kiersi taakse, nykäisi hännästä ja jatkoi toiselle kyljelle taputtelemaan. Äiti pidätti hengitystään, malttoi olla huutamatta. Viljami antoi pienen hevostytön hoitaa.
Sillä on tahtoikä. U-H-M-A. Se huutaa. Heittäytyy lattialle ja potkii. Painaa peukalot silmiin, jos sen silloin yrittää ottaa syliin. Välillä se juoksee huoneeseensa ja paiskaa oven perässään kiinni. Edistynyttä uhmaa: esikoinen ja toinen eivät vielä ovenpaiskimista älynneet.
Se halaa. Kiipeää syliin, ottaa poskista kiinni ja suukottaa. Se tykkää vielä istua kantorepussa selässä, vaikka U-H-M-A pakottaakin sen huutamaan ensin: ”Ei reppuun!”
Se tietää jo kerhopäivän, siivouspäivän ja karkkipäivän. Kerhopäivänä pitää olla eväät, siivouspäivänä saa hyppiä isän ja äidin sängyssä ja karkkipäivänä pitää olla suklaata. ”Suklaamonni” sanoo sen isä.
Illalla se haluaa syliin. ”Peitto”, se komentaa. Käpertyy pian omaan sänkyynsä okujen keskelle. Näyttää vielä nukkuessaan vauvalta.
Kaksivuotias. Hevostyttö, tahtotyttö. Niin rakas.
--
Täällä pienen tytön suuri kaima.
3 kommenttia:
<3 ihanasti kerrottu niin suurella äidinrakkaudella <3. meillä myös 2v3kk. tunnistin paljon samaa niin tytöstä kuin äidinrakkaudestakin <3 onnea prinsessalle syntymäpäivän johdosta.
Kauniisti ja hauskasti kuvailtu pienen tytön elämänvaihetta! :)
Onnittelut reippaalle kaksivuotiaalle!
Lähetä kommentti