Viime viikolla täälläkin paukkuivat pakkaset. Hevosten elämään kylmyys ei juuri vaikuta: oikein kovalla pakkasella saavat syödä aamuheinät tallissa tarhan sijaan ja illalla pääsevät hiukan aikaisemmin tarhasta sisälle, jos alkavat norkoilla portin takana. Yleensä eivät ala. Loimia käytetään harvoin, vain jos pakkasen lisäksi on kova viima tai sade.
Hevosten ulkoillessa kanit pääsevät häkistään valtaamaan Okun karsinan.
Tallissa riittää, kunhan lämpötila pysyy plussan puolella. Tallin päädyssä on vanha karjakeittiö, joka lämmittää myös tallin. Muuripadan lämmetessä lämpiää muuri ja sen mukana koko tallin puoleinen seinä. Muuripadan kautta saadaan myös kuuma vesi, joka kulkee padan sisälle kieputettua putkea pitkin lämmeten samalla. Kuuma vesi ei siis tule padasta, vaan kulkee sen kautta.
Oikein kovilla pakkasilla talliin tuodaan lisäksi pieni patteri. Hevoset ja lampaat lämmittävät tallia tehokkaasti öisin, mutta niiden ulkoillessa päivällä pienet asukkaat olisivat pulassa ilman lisälämmitystä.
Täti Ruskeaa ei Paavo pelota.
Lampailla on oma tarhansa tallin seinustalla. Lampaat ulkoilevat kovilla pakkasilla vain pari tuntia, pikkupakkasilla koko päivän.
Tallin ylisiltä on lasten hyvä laskea mäkeä.
Sillan alle jää suojainen paikka märehtimiseen.
Tein kesällä kerppuja lampaille pajun oksista. Nyt ne maistuvat. Osansa saavat myös kanit ja hevoset, mutta lampaille ne ovat suurinta herkkua.
3 kommenttia:
Niin kuin ennen kotona! Hauska katsoa.
Naapurissamme on hevosia.
Oih! Ihanaa elämää teidän eläimillä!
Kuumaa vettä mihin? Talliin vai ihan sisälle Taloonkin? nimim Miettijä ;)
Lähetä kommentti