lauantai 8. kesäkuuta 2013

Pirkanmaan kylät Tampereella

Tänään olin Hämeenpuiston Kyläraitti -tapahtumassa oman kyläni yhdistyksen, Lantulan seudun kyläyhdistyksen, mukana. Tapahtuma oli sen verran pitkä (klo 11-20), että oli kuningasidea jakaa myyntipaikka. Pystyimme itsekin tutustumaan tapahtumaan ja pitämään taukoja tarpeen mukaan. Hellepäivä teltassa vei mehut, mutta tapahtuma oli oikein mukava - ja Hämeenpuisto ihana. Olen asunut muutaman vuoden Hämeenpuiston laidalla ja sinne voisin joskus kuvitella muuttavani takaisin.



Jaoimme myyntipaikan Riikan kanssa. Hänellä oli myynnissä tekemiään laukkuja, pussukoita ja kukkaroita. Ja todellakin: kotikyläni on Pirkanmaan vuoden 2012 kylä!


Tapahtumassa kyläyhdistykset saivat esitellä kyläänsä, toimintaansa, paikallisia yrityksiä ja palveluita.


Osa kyläyhdistyksistä oli panostanut upeasti maalaisromanttiseen rekvisiittaan. Suurin osa oli liikkeellä sangen käytännöllisellä linjalla. Romanttista maitolaituritunnelmaa olisi voinut olla minun mielestäni vähän enemmänkin. Onkohan niin, että ikänsä maalaisromantiikan keskellä eläneet eivät osaa sitä arvostaa vai eivätkö kaikki ihmiset vain yksinkertaisesti näe sitä?


Kyläraitilla oli myös muutama eläin. Ihastuin Ahvenanmaan lampaisiin, sarvekkaisiin siroihin rouviin.


Omalla kylällä on todella aktiivinen kyläyhdistys. Sen hermokeskus on talkoilla kunnostettu entinen Lantulan koulu, nykyinen Lantula-talo (klik pdf-esite). Kylätorille oli talkoovoimin leivottu myyntiin leivonnaisia ja paistettu laatikkoruokia. Kyläyhdistyksen kätevät emännät ja isännät pyörittivät myös arpajaisia, ongintaa ja kahviota.


Omalta kylältä tapahtumaan osallistuivat myös kutut. Vaarallista, sillä minä sain ainakin kuttukärpäsen pureman. Päätin kyllä joskus, että otan vain joko lampaita tai kuttuja ja päädyin lampaisiin. Ja sitä paitsi tila tallissa alkaa käydä vähiin.


Mutta ehkä joskus... Jos vaikka niitä minikuttuja?

3 kommenttia:

Karo-Liina kirjoitti...

Mä olen tullut siihen tulokseen, että kaikki eivät todellakaan näe samoja asioita, eli perimaalaiset maalaisromanttisia asioita ja miehet eivät mitään "ihania" asioita, ihan oikeasti. Meitä on niin moneen ja silmä näkee sen mihin on virittynyt. Mutta nautitaan me saman katseen omaavat samoista asioista, myös näin blogin kautta. Kiitos siis, onnistunut tapahtuma näyttää teillä olleen!

Anonyymi kirjoitti...

Voi harmi kun ei tullut viikolla puhetta tästä. vapaa viikonloppu ja kävimme vasta illansuussa Tampereella. Olisi ollut kiva piipahtaa siellä tapahtumassa.
Aurinkoa! terv. Salla

Jasmiina kirjoitti...

Kaardemumma: Onnistunut tapahtuma todellakin oli, väkeä oli paljon liikkeellä ja kyläyhdityksiäkin pitkällä pätkällä Hämeenpuistoa.

Niin se taitaa olla, että kauneus on katsojan silmässä. Uskon kyllä, että suurin osa rekisteröi kauneusasiat jollakin tasolla, vaikkei niin tiedostaisikaan. Esim. kaunis ja siisti myyntipaikka on houkuttelevampi, kuin vähän sinnepäin kasattu - vaikkei niin maalaisromantiikan ystävä olisikaan. Tykkäisin kovasti opiskella myyntiin, myymälän suunnitteluun ja somistukseen liittyviä asioita :)

Salla: hyvä vain, että nautitte vapaastanne ilman piipahduksia :) Olette sen ansainneet!