Huomenna...

Huomenna lauantaina 5.2. aukeaa Tallipiha kauppoineen. Itse olen paikalla vasta sunnuntain talvireihassa, sillä huomisen olen Vammalan Seukulla Elämäniloa! -markkinoilla.

Blogi jos toinenkin

Olen saanut tehdä paikallislehteemme Tyrvään Sanomiin muutaman kirjoittajavierailun. Nyt aloitin myös Tyrviksen blogistina. Tämä Ahdin tilan blogi säilyy aika lailla entisellään tästä eteenpäinkin ja uudessa Tyrviksen blogissa keskityn kirjoittamiseen.

Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan myös uutta blogiani!

Arvonta!

Nyt on monta syytä juhlaan - ja juhla-arvontaan:

1. Ahdin tila yrityksenä täyttää tänään kaksi vuotta

2. Tallipihan kauppa avataan tämän viikon lauantaina

3. Blogi täyttää pian vuoden

4. Lukijoita on jo yli 80, kiitos teille kaikille!

5. Aretta nukkui viime yönä ensimmäisen kerran heräämättä illasta aamuun



Palkinnot:

1. 50 euron lahjakortti Ahdin tilan tuotteisiin

2. 30 euron lahjakortti Ahdin tilan tuotteisiin

3. Ahdin tilan heijastin

Säännöt:

Arvontaan voivat osallistua kaikki kommentoimalla tähän postaukseen. Jokaisella kommentoijalla on yksi arpa.

Jos haluat linkittää arvonnan, ylläolevaa kuvaa saa käyttää.

Osallistumisaikaa on ystävänpäivän loppuun. Arvonta suoritetaan 15.2.2011.

Onnea arvontaan!

PS. Facebookissa arvotaan 1.2. illalla kaikkien tykkääjiin liittyneiden kesken vapaavalintainen heijastin. Vielä ehdit mukaan!

Käsitöitäkin on tehty

Vaaleansinisen brittirouvan kanssa en ole vielä hieronut tuttavuutta. Mies sen sijaan hieroi: putsasi, rasvasi ja öljysi. Huollosta lähettivät taas uuden valkoisen Singerin, sen kanssa olen tahkonnut. Mun kiinankieli on pahasti ruosteessa, eikä idän ihme meinaa suostua yhteistyöhön. Katkoo neuloja ja tekee hyppytikkiä. Täytyy kokeilla vielä toisilla neuloilla, josko olisi vika niissä.

Valmista ja puolivalmista on kuitenkin syntynyt. Keko organzaruusuja...


... ja pino lehtiä. Jotain keväistä on suunnitteilla näistä.


Pusuja pipeihin...


... ja mustaa tilaustyötä.


Heijastimia olen ommellut: maatuskoita, enkeleitä ja keijuja...


... ja uusiakin: keijujen pikkusiskoja, pikkukeijuja.

Kumpi oli ensin?

Olen ollut tylsä ja muutenkin out, sillä en ole ehtinyt katsoa yhtään jaksoa Putousta. Tämän verran olen kuitenkin kärryillä ja in ja hip:

Joko taas!

Kyllä! Eihän tätä rouvaa voinut vastustaa, kun hän kirppiksellä huokaili tylsistymistään. Nyt pääsi englantilaisrouva töihin Ahdin tilalle! Tervetuloa ja tee olosi ahkeran kotoisaksi!




Tein tämän löydön opiskelupaikkakunnan kirpputorilta.

Täytyy tunnustaa, että pari päivää opiskelua tuntui taas ihan lomalta. Kotiäidin maailma on niin kaukana aikuisten maailmasta, että tuon rinnakkaistodellisuuden olemassaolon unohtaa. Vasta pienellä irtiotolla sen tajuaa: ruokapöydässä saa syödä pelkäämättä tahmakäpäläisen vieruskaverin kaatelevan maitolasia, keskustella voi normaalilla äänenvoimakkuudella ja useita lauseita kerrallaan, pöydän alla ei ryömi kukaan, kukaan ei kilju tai vedä toista hiuksista eikä kukaan ropella kännykkää venäjänkieliseksi, jos sen laskee hetkeksi käsistään alle kahden metrin korkeudelle. Pikkulasten kanssa elämä on kuin loputonta jackassia ja duudsoneita, käytännön pilaa toisensa perään.

Aurora-mekkoja pistaasinvihreinä

Tammikuussa en taida juuri ehtiä ompelemaan huvikseni, bisnespuolelle painottuu. Tälle talvelle ompelin vielä Aurora-mekkoja pistaasinvihreinä. Onnistuin löytämään tätä juuri oikeaa, kaunista vihreää vielä hyvän palan. Koot 80 - 130, tilauksesta muitakin. Tätä kaavaa olen hionut ja hionut, nyt alkaa olla mieleinen.

Itkettävän ihana keijukangas

Tämä kirpaisi. Metsästin maailmalta ihanaa Michael Millerin keijukangasta, juuri oikean vihreää. Ajattelin ommella siitä kesäksi mekkoja myyntiin. Kangaspaketin hurmioitunut hypistely kuitenkin loppui lyhyeen.


Varmistin vielä sähköpostilla Michael Miller Fabricsilta, että tarkoittaako tuo myös pientä ja mitätöntä minua kaukana Suomen perukoilla. Tarkoittaa se. Ei löytynyt porsaanreikää. Tämän sarjan keijukankaista ei saa ommella myyntiin mitään missään päin maailmaa.

Tästä teen siis jotain omille tytöille ja itselleni, mutta kangasta riittää myyntiinkin.

---

EDIT 12.2.-11
Kangasta on jäljellä enää omaan käyttöön, kiitokset teille ihanille ostajille!

Keijuheijastimet

Ompelin keväisiä keijuheistimia. Vihreää ja hopeaa, siivet organzasta ja koristeena hopeista kimalletta ja otsalla perhonen. Uusi teline sai heti käyttöä.

Tuunailua ja tunailua

Ommeltavaa olisi paljon, mutta koneiden ja kankaiden kanssa riittää säätöä. Ja itseni. Pöllöpaitoja ommellessani tuijotin hölmönä konetta ja mietin, miten siihen saa suoran ompeleen. Saumuriin. Meillä tehdään hampaita. Äidillä on tavarat ja ajatukset hukassa, kaikki vähän väärässä paikassa ja vinksallaan.

Jotain valmista sain sentään aikaankin. Tuunailin taas kirppikseltä löytyneen kynttilänjalan heijastimille myyntitelineeksi - melko ruusuiseksi.


Jos öisin tehdään hampaita, niin päivisin tehdään tihutöitä. Onneksi aurinkoisesti hymyillen.


Tämänkin kirppislöydön tuunailin Tallipihan kauppa mielessäni. Kahden euron vaappuvasta kukkapylväästä tuli mieluinen pienen korjauksen ja maalauksen jälkeen.


Sain huoltoon lähteneen Singerin tilalle uuden. Tämä reppana vain oli käyttökelvoton jo tullessaan. Langannostaja ottaa kiinni ja ylälangan kiristys ei toimi. Ja takaisin vaihtoon...


Onneksi on Beatrice!