Ei täällä ole laiskoteltu

Täällä on vietetty honeymoonia, sitä kymmenettä, ihan niin kuin ensimmäistäkin: remontin merkeissä. Hääpäivän Virallisen Perhepotretin kunniaksi ostin sentään oikein korkokengät, ensimmäiset aikana jälkeen lapsien. Harjoituksen puute näkyi. Löysin kyllä mieleiset, montakin paria, ja osasin jopa kävellä niillä ilman ylimääräisiä polvienkoukistuksia. Olin jopa niin tehokas lasten mukana ollessa, että sovitin jalkoihini kerralla eri parien kenkiä vertailun nopeuttamiseksi.

Kotona kuitenkin huomasin, että toinen valituista oli kokoa 39 - se jota sovitin - ja toinen kokoa transvestiitti. Sitä en siis sovittanut. Kilautus kauppaan ja seuraavana päivänä vaihtamaan. Vaihtoreissulla silmiini sattuivat kivat kumisaappaat Otson kokoa, ne tarttuivat mukaan. Kotona huomasin, että toinen oli kokoa 33 - ihan niin kuin pitikin - ja toinen kokoa kirppu. Kilautus kauppaan ja seuraavana päivänä vaihtamaan... Siltä reissulta mukaan ei tarttunut muuta ylimääräistä kuin paistinpannu.


Hääpäivän kunniaksi kopittelin korkokengissäni ukkokullan käsipuolessa syömään oikein kaupunkiin. Melkein ilman lapsia, mukana oli vain vauva. Ruokailu oli nopea ja äänekäs, sillä vauva teki hammasta.

On täällä sen hampaan lisäksi tehty muutakin: käyty eskaria, leikitty muskaria,


ja opittu istumaan!


Töitäkin on tehty: lisää maatuskakortteja,


Otsokin teki kortteja,


minä tein lisää magneetteja,


maatuskoita


myös uutuusvärissä pinkki


ja lisää sienileluja.


Tilasin tarroja mainostoimisto Grafiirista ja zimallutin ne.


Zimallutin myös uuden yrityskyltin.


Ompelin uuden sarjan Rosa-mekkoja


ja T-paitoja myytyjen tilalle.


Tilasin myös lopultakin ihkaoman ja upouuden saumurin. Sitä odotellessa puuhastelen muuta, puusta ja maalista ja ja ja...