Aretta nukkui ensimmäisen vuoden kainalossani ja senkin jälkeen lastensänky on ollut kiinni omassani. Tuntuu hassulta vallata makuuhuone taas takaisin aikuisille, riemukkaalta ja haikealta.
Teillä on kyllä niin ihana tunnelma kotona, eikä vähiten hirsiseinien ansiosta. :) Ihan nurinkurista, että me muille rakennamme hirsimökkejä, -saunoja, -aittoja ja vaikka mitä, mutta siitä omasta hirsitalosta vaan haaveillaan...
Varmaan on haikea olo, kun makuuhuone on pelkästään aikuisille, ne pikku tuhisijat on kyllä ihania. :) Kanelikin (4v.)edelleen marssii aikaisin aamulla meidän viereen unenpöpperössä ja siihen nukahtaa tunniksi-pariksi. Se on jotenkin suloista.
Sirkku: Kyllä, ei tätä omaa makkaria osannut vielä kaivata. Esikoisen syntymän jälkeen meillä oli hetken aikaa ennen Aretan syntymää oma makkari, isommat nukkuivat silloin tässä Aretan nykyisessä pikkuhuoneessa joka on makkarin yhteydessä.
Teidän nukkumajärjestelyistä oli mielenkiintoista lukea. Todellakin, sopu sijaa antaa. Vaikka ehkä on ahdastakin, niin taatusti lapset tuosta paljon hyvää saavat elämän eväiksi. Oppivat sosiaalisiksi ja ottamaan muut huomioon, mikä alkaa käymään yhä harvinaisemmaksi.
Kanaemo: Tätä kautta pahoittelen pupun ja viiriäisten kohtaloa <3 (Sun blogi on yksi niistä, joihin en pysty kommentoimaan.)
Hirsiseinät on ihanat, ne oli meillä miehen kanssa aikoinaan haaveena. Toivottavasti teilläkin haave vielä toteutuu!
Meillä Otso nukkuu kuin tukki, mutta tytöt hiippailevat vielä kainaloon tuhisemaan aamuöisin. Eipä tuosta ole kiire eroon, ihan liian pian ovat jo isoja.
5 kommenttia:
Riemukas ja haikea on juuri oikeat sanat.
Välttämättä sitä tilannetta ei ole osannut edes kaivata.
Kaunis makuuhuone! :)
Teillä on kyllä niin ihana tunnelma kotona, eikä vähiten hirsiseinien ansiosta. :) Ihan nurinkurista, että me muille rakennamme hirsimökkejä, -saunoja, -aittoja ja vaikka mitä, mutta siitä omasta hirsitalosta vaan haaveillaan...
Varmaan on haikea olo, kun makuuhuone on pelkästään aikuisille, ne pikku tuhisijat on kyllä ihania. :) Kanelikin (4v.)edelleen marssii aikaisin aamulla meidän viereen unenpöpperössä ja siihen nukahtaa tunniksi-pariksi. Se on jotenkin suloista.
Kaunis makuuhuone :)
Kiitokset!
Sirkku: Kyllä, ei tätä omaa makkaria osannut vielä kaivata. Esikoisen syntymän jälkeen meillä oli hetken aikaa ennen Aretan syntymää oma makkari, isommat nukkuivat silloin tässä Aretan nykyisessä pikkuhuoneessa joka on makkarin yhteydessä.
Teidän nukkumajärjestelyistä oli mielenkiintoista lukea. Todellakin, sopu sijaa antaa. Vaikka ehkä on ahdastakin, niin taatusti lapset tuosta paljon hyvää saavat elämän eväiksi. Oppivat sosiaalisiksi ja ottamaan muut huomioon, mikä alkaa käymään yhä harvinaisemmaksi.
Kanaemo: Tätä kautta pahoittelen pupun ja viiriäisten kohtaloa <3 (Sun blogi on yksi niistä, joihin en pysty kommentoimaan.)
Hirsiseinät on ihanat, ne oli meillä miehen kanssa aikoinaan haaveena. Toivottavasti teilläkin haave vielä toteutuu!
Meillä Otso nukkuu kuin tukki, mutta tytöt hiippailevat vielä kainaloon tuhisemaan aamuöisin. Eipä tuosta ole kiire eroon, ihan liian pian ovat jo isoja.
Lähetä kommentti