Tänään se alkoi, ekaluokka. Uusi aikakausi perheessämme. Ei enää elokuisia kesälomia, aikataulun päättää joku muu. On lukujärjestys, kaverit, omat jutut. Ennen koulun alkua pakkasimme repun ja tutkimme upouutta karttapalloa. Se on muuttunut sitten omien kouluaikojen. Afrikan valtioista muistan Tsadin, innokas sijaisopettaja teki sen kohdalle luokan karttaan 80-luvulla karttakepillä reiän.
Koulu on uusi ja opettajakin on uusi. Eskari oli kuitenkin saman pihan toisella laidalla ja suurin osa luokkakavereista sieltä tuttuja. Koulukyydillä kulkeminen on tuttu juttu myös. Iloisena ja luottavaisena Otso aloitti koulun. Ei osannut vielä nolostua kouluun saattavan äidin liikutuksesta ja innokkaasta valokuvauksesta.
Koulusta kotiin palasi reipas poika. Päässä uusi heijastinlippis, repussa Aapinen, taskussa hammaskeijulle taas yksi hammas.
My son Otso started school today.
5 kommenttia:
Onnea koulutielle!
Turvallista koulutietä! Reippaan näköinen koululainen:)
Kyllä minäkin taistelen aina liikutuksen kanssa, kun katselee kasvatustyönsä tulosta koulun pihalla ja se tulos on siitä päivästä lähtien koko maailman arvioitavana ja katseltavana.
Onneksi ekaluokkalainen ei saata arvatakaan, kuinka paljon äiti kelaa mielessään muistoja ja tuntemuksia siinä koulun pihalla.
Kun kaksi viikkoa koulua on takana, äidin olo helpottuu.
Ihania nuo reippaat, iloiset ekaluokkalaiset!
Onnea ekaluokkalaiselle ja äidille.
Meillä tavattiin tuota samaa aapista viime lukuvuosi. Ihana aapinen. Nyt alkaa toinen luokka huomenna.
Kiitokset!
Tosiaan paljon muistoja, ajatuksia ja tunteita herättää. Onneksi samassa koulussa käyty eskari pehmentää koulun aloitusta!
Lähetä kommentti