Mun pitäis jo päästä työmoodiin ja tehdä inventaario ja siivota työhuone ja kirjoittaa puhtaaksi ajopäiväkirjat viime vuodelta ja kirjata joulukuun myynnit ja ja ja... Viihtyisin nyt vain tallilla. Tammikuun sääkin on niin syksyinen, että kelit ovat hevoshommiin mitä parhaat. Tänään päästettiin Oku ja Viljami lampaiden kesälaitumelle metsään. Mukavaa vaihtelua tarhaelämään.
3 kommenttia:
Ihana metsälaidun kaveruksilla <3
Vihdoin taas tietokoneen kimpussa muuta kuin työ- tai laskunmaksuasioissa... Joten Voihan Wiljami mikä The Turpa vikassa kuvassa! Ja yhteisposeerauksessa Okun kanssa poskitähtikin näkyy kunnolla :) Sehän näyttää silmänpilkkeineen ihan pikkuvarsalta. Ja sivukylkikuvasta päätellen taisi vanhalle käydä pyhäputkessa niin kuin joululaulussa " ja koukkuselkä suortuu..."
Luin ja ilahduin myös tuoreemmista viesteistäsi. Onnea ja tarmoa Oku-, puoti- käsityöläis-, äiti-, vaimo-, lainaäiti- jne... tiesmihinelämään. Pääasia on että elämästä nauttii ITSE ja muistaa rakkaansa, niin kauan kuin sitä elämää tarjolla mielekkäässä muodossa on.
T.lääkäriminä, joka on edelleen töissä pohtímassa sitä, tätä ja tuota mielekkyyttä, joka monasti on muu kuin Ihmisen OMA TOIVE!
Tanja: kiitos, eikö olekin! Lampaat ovat syöneet kamalan ryteikön parissa vuodessa kauniiksi metsäksi, hyväksi hevosenkin kulkea :)
Viljamilla tosiaan koukkuselkä suortui, tuli muutama ilopukkikin metsään päästyä :)
Mielekkyyttä olen miettinyt itsekin, varsinkin omien ikääntyvien vanhempien kanssa. Iloa ja mielekkyyttä on vaikea löytää, kun vuodet tuovat tullessaan kremppoja. Toivottavasti itse kuulun niihin harvoihin, joilla pilke säilyy silmäkulmassa loppuun saakka, vuosista ja vuosirenkaista huolimatta!
Lähetä kommentti