Olemme vuosien varrella harkinneet niin sijaisperheeksi ryhtymistä kuin au pairinkin ottamista. Ajatus muiden muksusta omassa perheessä ei siis tunnu kovin vieraalta ja Steinerkoululaisen kyselyyn maatalousleiristä meillä oli helppo vastata myöntävästi. Pieni tilamme kelpasi maatilaksi, vaikkei meillä maataloutta elinkeinona harjoitetakaan. Ideana on ottaa nuori asumaan perheeseen, mukaan tilan töihin ja kokemaan maatilan arjen sitovuus: työaika ei lopu virka-ajan päätyttyä ja viikonloppuisinkin on samat työt tehtävänä.
Maatalousleirin lähestyessä alkoi vähän hirvittää: teini meidän perheeseen, melkein kahdeksi viikoksi! A-pu-a, uhmaikäistenkin kanssa olen välillä helisemässä!
Leirin alku koitti ja teini tuli taloon. Teki oman valtakunnan vierashuoneeseen, omaan tornikammariin. Maanantaina opeteltiin tallityöt, joka päivä toistuvat rutiinit eläinten juottamisesta, ruokkimisesta ja hoitamisesta karsinoiden siivoukseen. Näistä lainateini huolehtikin koko leirinsä ajan.
Eri vuodenajat tuovat tullessaan eri töitä. Meillä ei ole viljeltävää peltoa, mutta naapurien pelloilla pörisivät traktorit kevätkylvöissä pitkää päivää. Meillä ohjelmassa oli kesälaitumien tekoa. Ensin tehtiin hevosten laidun.
Laitumella olevat eläimet vaativat hoitoa myös. Meillä hevoset harjataan laidunkaudella joka toinen päivä ja käsitellään ötökkämyrkyllä. Vedet on vaihdettava vähintään kerran päivässä, helteellä useamminkin.
Hevosista pitävä leiriläinen pääsi tietysti myös ratsaille. Varsinaisesti ratsuiksi meidän pullapolleista ei tällä hetkellä ole, mutta Viljamin kyytiin uskaltaa vieraankin päästää.
Oku kirittää tarhan puolelta.
Hevosten siirryttyä ympärivuorokautiseen laidunelämään vuorossa oli vuoden likaisin työ: talvitarhan siivous. Talikoimme talven aikana kertyneet heinät ja lannat traktorin kauhaan, jolla ne viedään aumaan palamaan mullaksi.
Lampaat kerittiin myös. Tässä Miina ja Kukka on jo keritty, Marja odottaa vielä vuoroaan.
Maatalousleiriläinen sai vastuulleen viikonlopputapahtumassa ex-tempore-maatalousnäyttelyn järjestämisen. Päivä sujui eläimiä vahtien ja niistä vieraille kertoen.
Hevosten päästyä laitumelle lampaat saavat vuorostaan totutella vihreään. Niille tilattuja aitaustarvikkeita odotellaan edelleen, sitten nekin pääsevät loppukesäksi ulkoruokintaan. Siihen asti vihreällä käydään perinteiseen tyyliin paimenen kanssa vapaina.
Auroran tapaturma sotki toisen leiriviikon suunnitelmia ja sinne suunniteltu perunamaan teko jäi. Eläinten kanssa kuitenkin riitti puuhaa.
Itselleni jäi hyvä mieli maatalousleiristä. Toivottavasti myös lainateinille!
Kiitos T!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti