Sisustuslehtisiistin talon dokumentaation esittely jatkuu. Aika ahkera olen siivoamaan muutenkin, ei meillä koskaan ihan kammottavaa sotkua pääse kertymään, mutta kyllähän ipanat tuppaavat osallistumaan sisustamiseen levittelemällä tavaroitaan, lelujaan ja vaatteitaan. Niin pitää minun mielestäni ollakin, kun talossa on pieniä lapsia. Hirsitalo on myös onneksi sen verran tukevaa tekoa, että kestää kolhujakin, joten lasten leikeistä ei tarvitse haiveniaan harmaannuttaa. Nyt kuitenkin niihin siisteihin kuviin:
Ala-aula on laajennuksen puolella. Vanha Espoosta haettu purettu ja meille uudestaan koottu kakluuni lämmittää yksin koko laajennuksen. Piippu on 13 metriä korkea ja muureineen kokonaan varaava. Nyt aula on valmis sähköineen, listoineen ja maaleineen. Pieni haarniska on (onnistunut! - tosin pienen vinkkauksen jälkeen) lahja mieheltä. Mustapeukalon kukkapylväs pääsi sen alle käyttöön. Haarniska on kuulunut keskiaikaiselle puutarhatontulle. Ehkä.
Auroran huone. Täällä ei ole viime aikoina tehty suurempia mullistuksia.
Otson huonekin on viime syksyisessä kuosissaan ja saa ollakin, kunnes poika kasvaa pienen koululaisen työpöydästään ohi.
Eteisen suureen henkarikaappiin mahtuu paljon takkeja ja kenkiä. Arkussa ovat minun piponi, kaulaliinani ja käsineeni. Arkun paikalta raaskin lopultakin siirtää lastenrattaat varastoon. Niille ei ole enää aikoihin ollut Aretan kanssa käyttöä.
Aretan huone. Tämäkin on ennallaan sitten viime esittelyn. Nyt jäi kuvaamatta tämän huoneen muuri, joka on samanlainen kuin makuuhuoneessamme.
Makuuhuonekin on pysynyt ennallaan. Meillä on kolme päiväpeittoa: valkoinen, turkoosi ja nyt vuorossa tämä vihreä.
Keittiö. Talossa on nyt n. 200 asuinneliötä ja niitä lämmittävät viisi tulisijaa. Keittiössä on siis se viides, puuhella. Tapaninpäivän sähkökatkon aikaan tämä oli pelastus! Keitin sillä pakkasesta sulavat marjat hilloiksi ja tein ruoat, letunpaistokin onnistui. Nyt meillä on myös aggregaatti, joten seuraava mahdollinen sähkökatko tulee olemaan helpompi. Muuten pärjää hyvin ilman sähköakin, mutta kaivon pumppu toimii sähköllä ja kantovettä meillä ei ihan helposti saa. Biologinen jätevedenpuhdistamokin tarvitsee sähköä. Meillä haavoittuvimmat - ja nykyaikaisimmat - järjestelmämme siis olivat vesi ja viemäri.
Vierashuone.
Nyt on palattu arkeen taas ja sisustuslehtisiisti talo on muisto vain. Yhdet verhotkin pikku riiviöt ehtivät jo repiä. Mutta hauskaa on ollut ja vieraitakin lisää, joten ehkä nautiskellaan nyt muusta ja siististä kodista sitten joskus, kun lapset ovat isoja.
5 kommenttia:
Onko sinulla tekstiä/esittelyä teidän jätevedenpuhdistussysteemistä?
Sirkku, täällä puhdistamo vilahtaa:
http://ahdintila.blogspot.fi/2010/03/historiaa-ii-remppaa-ja-raksaa.html
Meidän puhdistamo on Biosetti 6:
http://www.talokaivo.fi/suomeksi/tuotteet_040200_panospuhdistamo.asp
Puhdistamo on ollut meillä käytössä nyt 4 v ja hyvin on toiminut. Kerran jouduttiin ottamaan huoltoon yhteyttä ja saatiin hyvät ohjeet ja ongelma ratkaistua. Tyytyväisiä ollaan.
Puhdistamon paikan valitsemisessa kannattaa olla tarkkana, putkimiehet meinasivat väkisin tuoda säiliön pihaan. Pömpelin ilmanvaihto ei ole aina ihan hajuton, joten ollaan tyyytyväisiä, että pidettiin päämme ja vedettiin putket aina tallin taakse lantalan viereen saakka. Oleskelupaikan viereen ei kannata puhdistamo laittaa :D
Yrittäjälinjan luokkakaverini on erikoistunut aiheeseen, hänen sivuiltaan löytyy paljon tietoa:
http://www.vesanvesi.fi/
Hhmmm. olisikohannyt minullakin aika suostua lehtijuttuun. Olisi hyvä syy siivota talo läpikotaisin. Olen laiskistunut huomattavasti siivoamisen suhteen.
Vihreä kakluuni on upea! Ja upeaa on sekin että lämmitätte koko talon pelkillä uuneilla.
näitä kahta postausta oli eritoten hauska lukea.(kyllä muutenkin..)
Todella viihtyisän näköinen kotitalo teillä :)
Lähetä kommentti