Nyt mulla näemmä riittää juttua remontista ja sisustuksesta, vaikka tietenkään en edelleenkään sisusta. Tämä vain on sellainen talo, jota olemme tehneet itsellemme, ilman ainuttakaan kompromissia. Tai no ehkä yksi kompromissi joudutaan tekemään: tiilikatto kuparikaton sijaan :D
Yksi niistä asioista, joita meillä kävijät monesti ihmettelevät, on sähköt. Johdot on vedetty pinta-asennuksena kaikkialla muualla paitsi kodinhoitohuoneessa (jossa on meidän talon hermokeskus, sinne tulee mm. ohjaus pihavaloista autokatoksen sähköihin). Vanhassa hirsitalossa siis peruskauraa: johdot pinnassa ja sähkökalusteet Renovaa. Muutama vuosi sitten Renovat olivat vielä kiven alla ja tilaustavaraa, omiamme odottelimme kuukausikaupalla. Valokatkaisijat ovat vanhaan tyyliin nykystandardeihin verrattuna hiukan korkeammalla, n. 110 cm lattiasta. Ei mitään ihmeellistä tähän mennessä.
Meillä on paljon valoja ja haluamme, että niiden käyttö on helppoa. Ei jatkojohtoja eikä korkealta kuroteltavia tai matalalta möyrittäviä pikkulamppujen katkaisijoita. Tornin ala-aulassa onkin rivi katkaisijoita: aulan kattovalot, portaiden valot, ikkunoiden sähkörasioiden katkaisija ja yläaulan valot. Reunimmaiset eivät voi olla tuplakatkaisijoita, koska samoja valoja ohjataan myös aulan toisesta päästä ja yläkerrasta toisilla katkaisijoilla. Suurimmassa osassa huoneista on kaksi tuplakatkaisijaa vierekkäin.
Tykkään tunnelmavaloista ympäri vuoden ja minua ärsyttää, kun niitä kaikkia kutsutaan jouluvaloiksi. Viimeisimpänä esimerkkinä on, kun hain puodille elokuun pimeneviin iltoihin tunnelmavaloja ja niitä kysellessäni sain myyjältä vastauksen: "JOULUvalot tulevat meille vasta myöhemmin." Mit ihm, en niitä nyt tähän vuodenaikaan haluakaan, vaan tunnelmavaloja!
Tunnelmavaloja meillä siis on. Ja joulun aikaan jouluvaloja. Niinpä halusin joka ikkunan päälle pistorasian, johon ne voi helposti laittaa. Rasia on kytketty katkaisijaan, joten valoja on helppo myös käyttää. Tuo alla oleva kuva on katosta.
Valoja on joka huoneessa monta: eri toimintoihin ja tunnelmiin omansa. Inhoan, jos vaikka siivotessa ei saa kunnolla kirkasta valoa tai jos vastaavasti sen kirkkaan pollotuksen ainoa vaihtoehto on istua pimeässä.
Talon ainoa jatkojohto on konttorinurkkauksessa. Siinä valoja on pari, sekä tulostin + Miehen ja minun kannettavat.
(Katsokaas, meillä on yksi viherkasvikin! Se on pysynyt hengissä jo viikkoja, Lidlin kookospalmu. Ilmeisen sitkeää sorttia. Meinasin jo ostaa toisenkin kasvin, mutta kauppaan jäi. Ehkä vielä innostun!)
Pienessä talossa, Mörkön mökissä, jossa asuimme pahimman remonttitalven vuokralla, oli pistorasiat korkealla. Minusta ne olivat käytännölliset ja niinpä tännekin asennettiin pistorasiat 70 cm korkeuteen. Monissa vanhoissa taloissa noita korkealle asennettuja pistorasioita näkyy. Miksiköhän ne nykyään asennetaan niin alas?
Sähkömiehen kanssa saimme alkuun keskustella muutaman kerran, että kyllä vain, näin laitetaan. Mielelläänhän tuo sitten laittoikin, kiitos vain!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti