Roosa nauha

Eräänä heinäkuisena iltana suihkussa rinnastani valui jotain. Jotain mustaa. Hetkessä oloni oli kylmä. Pysyin rauhallisena ja myöhemmin, lasten mentyä nukkumaan, mainitsin miehelle. Soittaisin seuraavan aamuna terveyskeskukseen.

Terveyskeskuksen ajat ovat varattuna niin pitkälle, ettei puhelimeen saamani henkilö edes uskaltanut arvioida jonotusaikaa, vaan kehotti hakeutumaan päivystykseen. Päivystyksessä pääsin yli kuuden tunnin jonotuksen jälkeen lääkärin vastaanotolle. Verinäytteisiin pääsin samana iltana, mutta lähete mammografiaan pitäisi pyytää terveyskeskuksesta. Tulehdus suljettiin pois pikatestillä.

Seuraavana päivänä minulla kävi tuuri: sain peruutusajan terveyskeskuslääkärille parin päivän päähän. Päivystyslääkärin suosituksella lähetettä ei tehdä. (Ei ihme, että ajat ovat tukossa.)

Vein terveyskeskukseen tuliaisiksi ruiskuun ottamani näytteen vuodosta. Lääkäri tekikin siitä lähetteen laboratorioon ja samalla lähetteen mammografiaan ja ultraan.

Kutsu TAYS:iin tuli nopeasti: aika oli alle kahden viikon sisällä lähetteen teosta. Sillä välin sain soittaa laboratoriotestien tulokset: niissä ei ollut mitään hälyyttävää.

Kuva: Yle

Mammografia-aikaa odottaessa mieleen putkahteli kysymyksiä toisensa jälkeen:
Mitä, jos se on syöpä?
Mitä, jos joudun hoitoihin? Kuinka järjestämme lasten hoidon? Voisiko Arettaa ottaa sairaalalle mukaan? Miten äidin sairaus vaikuttaisi lapsiin? Miten selviämme taloudellisesti? Jos saan syöpädiagnoosin, uramme sijaisperheenä on ohi. Mitä, jos en jaksa ommella ja myydä käsitöitäni? Joutuisimmeko luopumaan kodistamme? Jos emme, jaksaisiko mies yksin hoitaa kodin, lapset ja eläimet, jos minä olen sairas?

Mitä, jos kuolen?

TAYS:n parkkipaikalla lippuautomaatille tuli samaan aikaan nuori nainen. Hänellä ei ollut hiuksia ja hän vaikutti väsyneeltä. Hymyilin hänelle. Omissa hiuksissani oli kukka. Minua kylmäsi.

Kuva: RTV

Mammografia tehtiin ensin. Kuvissa ei näkynyt mitään hälyyttävää. Sitten ultrattiin. Ultrassa löytyi patti. Minun oli kylmä.

Patista otettiin saman tien paikallispuudutuksessa ohutneulanäyte ja sen kohdalle rintaan asennettiin pieni titaaninen markkeri, jotta kohta löytyisi helpommin leikkauksessa. Seuraavaksi tarvitsisin terveyskeskuksesta lähetteen magneettikuvaukseen ja sen jälkeen patti leikattaisiin pois, oli mikä oli. Se voisi olla syöpää, mutta se voisi myös olla jotain vaaratonta, esimerkiksi papilloomavirus voi tehdä patteja rintoihin. Ne ovat sinänsä vaarattomia, mutta vuosien saatossa voivat kehittyä syöväksi. Pattini ei kuitenkaan missään nimessä vaikuttanut kovin pahanlaatuiselta. Vuotokin oli jo loppunut.

Mammografia, ultra ja ohutneulanäytekin olivat melko kivuttomia. Poistuessani ultrahuoneesta katsoin ohutneulaa. En halua tehdä tuttavuutta paksuneulaan, jos sellainen on olemassa.

Kuva: Petrimed

Jatkoin TAYS:sta suoraan töihin puodille. Olisi pitänyt varata kipulääkettä mukaan, rintaa jomotti, kun puudutus lähti. Turvauduin sanoihin: "Ei vaikuta pahanlaatuiselta".

Soitin taas terveyskeskukseen pyytääkseni magneettikuvauslähetettä. Terveyskeskuksen tietokoneet olivat alhaalla ja kaaos sen mukainen. Jostain oli saatu tulostettua potilaita koskevia lappusia ja puhelimeen vastannut hoitaja löysikin yhden minua koskevan. Se oli lausunto ensimmäisistä laboratorionäytteistä, ja sen viimeinen lause oli: "Ei vaadi jatkotoimenpiteitä". Hoitajaa nauratti - varmaan terveyskeskuksen tietokonekaaos ja myös magneettikuvauslähetettä tivaava "Ei vaadi jatkotoimenpiteitä" -potilas luulotauteineen. Minua ei naurattanut. Suutuin.

Suutuin kai riittävän vakuuttavasti, sillä hetken kuluttua toinen hoitaja soitti minulle takaisin ja kertoi, että lääkäri laati juuri lähetteeni. Pyysin hoitajaa pahoittelemaan asiattomaksi kirvoittunutta kielenkäyttöäni ensimmäisenä puhelimeen vastanneelle.

Kuva: Philips Healthcare

Magneettikuavausaika tuli myös pikaisena. Sitä odottaessani sain ohutneulanäytteen tulokset: ei syöpää, ei virusta.

Magneettikuvaukseen mennessä minua jännitti, vaikka olinkin onnellinen ja luottavainen ohutneulanäytteen tuloksista. Vaihdoin sairaalan vaatteet päälleni ja käteeni laitettiin kanyyli. Kuvauksen aikana suoneen ruiskutettiin ainetta. Sain valita kuulokkeisiin radiokanavan. Sain käteeni kutsunapin: yksi painallus tarkoittaisi, että tarvitsen hoitajaa, kun kuvauksessa tulee sopiva väli ja kaksi painallusta, että hätä on niin suuri, että kuvaus on keskeytettävä heti, esimerkiksi äkillinen kova päänsärky. Minun pitäisi pysyä ihan paikallani kuvausjaksojen ajan. Niiden välillä oli pieniä taukoja, jolloin hoitaja kertoi kuulokkeisiin, että sain vaihtaa käsien ja pään asentoa varovaisesti.

Valitsemallani radiokanavalla (rokkikanavalla!) tuli Lauri Tähkän haastattelu. Mietin, olisiko se kahden painalluksen hätätila. Kone piti onneksi kovaa ääntä, eikä Lauri Tähkä saanut siitä yliotetta.

Kuvauksen jälkeen pääsin vielä lääkärille uuteen ultraan ja kuulemaan magneettikuvauksen tulokset. Patti oli hävinnyt!

Käyn loppuelämäni säännöllisesti mammografiassa ja toivon, ettei rintani markkereineen piippaa turvatarkastuksissa.

Minulla ei ole rintasyöpää.

Kuva: Roosa nauha

Isoäitiní on kuollut nuorena rintasyöpään. Se saatiin kertaalleen kukistettua, mutta palasi entistä raivoisampana ja levisi ympäriinsä.

Minä sain lahjan.

Tänä vuonna olen joutunut miettimään isoja asioita elämässäni: työvalintoja, äitiyden ja työn yhdistämista. Mies on seisonut rinnallani koko ajan. Kuukauden mittainen pattiepisodi sai miettimään vielä syvällisemmin. Mietin, mitä haluan olla ja mitä en halua olla. En halua olla arka sohvaperuna, jonka elämä jää elämättä. En halua tehdä työtä, jossa ei ole sisältöä, pelkän palkan takia. En halua olla harmaa hiirulainen, joka ei kehtaa käyttää tykkäämäänsä värikästä pipoa sen pelossa, mitä muut sanovat. Haluan hevoset kunnolla takaisin elämääni. Haluan laukata sänkipellolla niin, että vesi valuu viimassa silmistä. Haluan halata lapsia joka ikinen päivä, lukea iltasatuja ja leipoa pullaa. Haluan vielä vaihtaa vaippoja ja olla se maailman tärkein, kylvettää ja syöttää. Haluan poimia omenoita istuttamistani puista harmaantuneen Okun selässä omat harmaat hiukseni liehuen syystuulessa. Haluan vielä joku päivä oman puodin. Haluan jakaa elämäni Miehen kanssa, on se sitten täällä Ahdin tilalla tai jossain muualla. Jotain me aina keksimme.

Tänään on Roosa nauha -päivä. Tänä vuonna ostin nauhan heti, kun näin sen ensimmäisen kerran.