tiistai 16. syyskuuta 2014

Tallipihalla Sadonkorjuujuhlissa

Sunnuntaina sain nukkua vähän pidempään, sillä Sadonkorjuujuhlat alkoivat Tallipihalla vasta klo 11.


Tällä kertaa parkkeerasin kauppa-auton vaunuvajan viereen. Kesäkauden ja Joulukylän ajan tässä on karusellin paikka.



Aurinkoa, tunnelmaa ja vilinää. Syksyn sato vaihtoi vikkelästi omistajaa. Meille muiden tuotteiden myyjille tämä ei ole yhtä vilkas kauppapäivä, mutta kun tapahtuma on lyhyt ja lähellä, niin kannattaa tulla.





Viisikuinen Martta-kuttu teki ensimmäisen työkeikkansa tallipihalle. Omistaja on ollut Tallipihan tapahtumissa aiemmin Ami-pässin kanssa. Hienosti Martan ensimmäinen Tallipihan keikka sujui ja rapsuttajia riitti.


Kotimatkalle pakkasin kyytiin mysteerilaatikon...


... ja perillä purin sen sisällön talliin :) Tallipihan kanat tulivat siis talvikotiin meille.


Nyt on tallissa syksyn ensimmäiset asukkaat.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Teillä alkaa talli täyttyä, meillä ensin hiukan tyhjenee ennen karvaisten kaverien sisään muuttoa. Vielä on heppojen kesää jäljellä... Ylihuomenna lähtee 5-6 kukkopoikaa (ikää vajaa 4 kk) siskon perheelle pata-aineksiksi :(
Kesän alussa muutti kanalaa asuttamaan 18 juuri munasta pulpahtanutta piipittäjä. Sovimme heti metsästävän siskonmiehen kanssa että kukkopaistikkaat menevät heille. Itse en halua omia kasvatteja lahdata enkä syödä. Yhtään ei pienistä untuvapalloista tiennyt kumpia ovat, mutta hyvin kävi -kanoja 11, kukkoja 7. Vanhasta parvesta on jäljellä vielä 2 dementikkokanaa jotka munivat kun muistavat, ja kukko. Vanhuskanat saavat jäädä, ja ehkä myös vanha kukko. Toistaiseksi ovat pääasiassa erillään pienistä, mutta väliaidasta löytyy aina yllättäen rako jos toinenkin pienten vierailla isojen puolella. Toistaiseksi ei kärhämää ole tullut edes kukkojen välillä. En ole varma jätänkö 2 pikkukukkoa, vai vanhan ja yhden pienen. Vanhus taitaa kyllä olla jo aika sitkasta viilokkiainesta, mutta kyllä sen sitten siskolle menee jos ei meille jää. Saapahan metsästyksen ohella innokkaasti kalasteleva siskonmies ainakin vieheaineksia.

Pienet on hassun kuuloisia opetellessaa kiekumaan, kuulostavat epävireisiltä vappupilleiltä. Trötttrööttöötttööö! Tekis mieli pitää kaikki.
Viljamille halipusut ja muulle porukalle terkut!

Anonyymi kirjoitti...

Ai nii juu! Noi sun kepparijuttus on todella upeita. Fanitan ihan täysillä. Viljami ja Carisma-vuonotamma isokepparien rinnalle olisi ihana saada näistä läsnäolevista elävistä karvaturvista Tipsusta ja Harmista minikeppariversiot. Mut jos suostut ja pystyt, ni mun tartee toimttaa sulle kuvat Heistä.
T.Paula

Jasmiina kirjoitti...

Onpas sulla ihanat kanaset siellä! Mä en uskalla ottaa omia, kun pitäis saada ainakin ziljoonaa rotua ja munia tietty kaikissa sateenkaaren väreissä :D Ja mulla ei oo siskonmiestä, joka hoitelis ne kukkopojat.

Laita vaan kuvia (info ät ahdintila piste fi). Ei varmaan oo hepoilla ihan hirmuinen kiire? Nyt on messuvalmistelut meneillään, joten ihan pikana en ehdi ommella. Jossain välissä kumminkin :)

Mä olin keväällä huolissani, kun Viljami laihtui. Laidunkausi on tehnyt tehtävänsä ja nyt alkaa puolestaan huolettaa lihominen :D Hyvä vaan, että on talvenvaraa. Täytyy käydä kuvaamassa laitumella joku päivä. Laidunkausi täälläkin vielä jatkuu.

Aloitin ratsastuskentän raivauksen tänään. Tänä kesänä on ollu ihan kamala polttiaisinferno eikä Okulla ratsastamisesta oo tullut mitään, kun vaan kutisee ja vauhkoaa ötököitä. Kohta helpottaa ja Okulla ja mulla alkaa taas reenit.