Sunnuntaiaamuna pääsin kuin pääsinkin tien päälle Tikkurilan konerikon jäljiltä korjatun moottorin ja lauantain jäljiltä korjatun katoksen kanssa.
Perillä sain vähän seikkailla jäähallin ympäristössä, kunnes löysin auton mentävän sisäänkäynnin yläkentälle. Minulla olikin juuri passeli paikka farmin eläinten lähellä, alpakoiden ja paloauton välissä. Sopii minulle paremmin kuin hyvin!
Uudenkaupungin sunnuntaissa saatiin nauttia aurinkoisesta säästä, kivasta ohjelmasta ja ihmisvilinästäkin.
Kissa on Mooses, Karva-Kamu, jonka tehtävänä on mm. vierailla vanhainkodeissa ja olla pehmoinen ja suloinen. Mooses sitä onkin - ja melkoisen liikuttava näky tassutellessaan samanlaisiin liveihin puetun koirajonon jatkona.
Helmiveneen alpakat kävivät viilentäytymässä paloautolla.
Tapahtuman jälkeen jäähallilta poispäin ajoi varsin sekalainen letka.
Kiva tapahtuma ja kiva päivä! Myyntiäkin oli sen verran, että sain viikonloput kulut ja persnetot katettua. Yli jäi sen verran, että sain ostettua kolme kassillista kesäkukkia - niitäkin kun messunaapureilta löytyi.
Palkkaa ei tämänkään viikon töistä jäänyt, joten kyllä taas mietityttää tämä yrittäjyyden kannattavuus ja mielekkyys. Kivaa kun ei voi syödä. Mutta katsotaan, sillä tänä keväänä on ollut niin huippuja kuin notkojakin - vuoden lopussa vasta näkee, mitä on viivan alla. Virtaa ja toivoa sentään antoi tämä messupäivä. Sitkeyden merkitystä yrittäjyydelle ja yrityksen kehittymiselle olen miettinyt viime aikoina. Yritän muistutella itseäni, hätähousua, pitkäjänteisyydestä.
8 kommenttia:
Kannattais jättää ostamatta esim kukkia ja muuta turhaa niin jäis rahaa.
Kiitos rakentavasta kommentistasi, anonyymi :) Aurinkoista kevättä sinullekin!
Ei kukat ainakaan turhinta mahdollista oo :)
Heip, vielä tähänkin blokkaukseen kommenttinani, että KIVA kun kävit ja HIENOA et jaksatte yrittää, kaikki muutkin käsityöläiset ja muut erilaiten pikku- ja miksei isompienkin yritysten väki.
Ja sekin on kiva et ne kukat ja muut turhuudet(ko?) päätyvät ostetuksi nimenomaan pikkutuottajilta. Turhuutta olisi syytää rahat mihin tahansa ison ketjun syövereihin.
Kaikille erilaisen turvan, kirsun tahi kärsän omistajillenne, pusumuisku keskellä kyseistä haistelueilintä (ja Viljamille ainaski kaks). Ja ihmisporukalle isot terkut!
-paula
Kiitos, Nangelwolf ja Paula :)
Nuo kukkaostokset eivät tosiaan vaikuta yritykseni talouteen, ne ostin ihan itselleni enkä yritykselle. Mutta kiva, jos joku lukija siellä jommista kummista, minun tai yritykseni, rahoista huolissaan on. Tämä kevät kuulostaa olleen erityisen vaikea ja hiljainen myynniltään lähes kaikille jututtamilleni pienille yrittäjille. Itse laitan mielelläni roposeni kiertoon ja nimenomaan pienyrittäjille, kun se on mahdollista. Tätä menoa tällä maalla on aika synkkä tulevaisuus, tiedostavaa kuluttamista todella tarvitaan hyvän kierteen aikaansaamiseksi.
Tsemppaan sinua, Jasmiina. Sinun, kuin monen muunkin sitkeän yrittäjän kohdalla kun solmukohtana ei ole laiskuus, yrittämisen puute tai ontuva liikeidea, vaan se, että ollaan yrittäjinä Suomessa. Investoinnit täytyy harkita tarkkaan, velanotto ei houkuttele ja verotus sekä niskaan hengittävä lainsäädäntö alkavat jo syödä monen yrittäjän stressinsietokykyä.
Juttelin tänään yrittäjän kanssa, jolla on 14 henkilöä palkkalistoilla. Vaikka ala vetää ja tehdään hyvältänäyttäviä sopimuksia, niin henkilö puisteli päätään ja sanoi, että "tämä on hullunhommaa".
Älä ikinä ajaudu ajattelemaan, että helpommalla pääsisi toisen leivissä, säännöllistä kuukausipalkkaa nauttien. (Silloin tuskin kukaan edes huomauttaisi sinulle muutaman euron ostoksesta, jonka teet pienyrittäjää kannattaen.)
Sinun paikkasi on vielä pitkään juuri tuossa: ompelukoneen ääressä saamassa innostavia ideoita väreistä, kankaista, kuvioista ja silmälle kauniista asioista. Sinun paikkasi on keltaisen Kleinarin ratissa ja iloisen myyntitiskisi takana upean persoonasi ja lämmittävän hymysi täydentämänä.
Miehesi tuki on työsi takana ja meidän kannustuksemme ja ilomme, kun näemme, että olet etsinyt, löytänyt ja luonut oman brändisi (kyllä vain: jos asuisimme Keski-Euroopassa tai Amerikan mantereella, sinulla olisi palkattuna hallillinen ompelijoita ja sinä näyttäisit vain volkkarille paikkaa).
Pidä sopivan hetken tullen kesäloma. Unohda hetkeksi työasiat, keskity hengittämiseen, valoon, lämpöön, rakkaiden seuraan ja nauti elämän rikkaudesta. Kun olet pyyhkinyt joksikin aikaa kaikki työhösi liittyvät ajatukset ja ajatuskuviot, huomaat, että jotakin aivan uutta ja mullistavaa tulee näköpiiriisi, jotakin sellaista, mitä et olisi ikinä voinut kuvitella tai edes haaveilla. Kun olet ottanut hiukan etäisyyttä työkuvioihin, on tuo uuden asian työstäminen ja ideointi vaivattomampaa ja sinulla on rohkeutta tarttua uuteen.
Toivotan myös Jumalan siunausta sinun ja koko perheenne elämään kuin myös terveyttä teille. Olkoon kesäsi lämmin ja kaunis!
Kiitos, Sirkku, kauniista sanoistasi!
Allekirjoitan täysin, mitä yrittäjyydestä kirjoitat ja kieltämättä se kaikki alkaa uuvuttaa. Minä teen yrittäjyyden ohella myös palkkatyötä, koska yrityksestä en vielä(kään) saa palkkaa ja kieltämättä tulee vertailtua, kumman kanssa pääsisi helpommalla. Starttirahaa tai minkäänlaisia yritystukia en ole missään vaiheessa saanut, joten yhteiskunnan siivellä yritykseni ei pyöri eikä ole missään vaiheessa pyörinyt.
Yrityksessäni tuntuu nyt loksahdelleen niin moni asia kohdalleen - lopulta - että ihan vielä en aio luovuttaa. Jossain kuitenkin menee raja, milloin sinnikäs yrittäminen muuttaa typeräksi jääräpäisyydeksi ja siinä kohtaa minä haluan lopettaa. Lopettaa, en siis luovuttaa :)
Tämän vuoden katson kuitenkin loppuun ja taskussa on vielä muutama jekku, jotka haluan toteuttaa.
Uuden työhuoneen metsästys on edelleen käynnissä, vaihtoehdot A ja B on nyt katsottu ja etsintä jatkuu. Sinne työhuoneelle hankin apukädet. Katsotaan, onko kaksi enemmän kuin yksi!
Kiitos siis, Sirkku ja kaikki muutkin hyväntahtoisesti kommentoineet :) Kaunista ja onnellista kesää myös teille!
Kuten jo aiemmin totesin, niin täällä olis yksi vapaaehtoinen apulaiseksi:)
Lähetä kommentti