En meinaa uskoa, että olen jo 11-vuotiaan äiti! Vuodet ovat menneet hurjaa vauhtia. Kaverisynttärit ovat Otson luokalla jo selvästi harventuneet ja harva järjestää enää synttärikemuja koko luokalle. Meillä on vaihdellen kutsuttu joko koko luokka tai pelkät oman sukupuolen edustajat - isoja lastenkutsuja joka tapauksessa.
Seuraleikkien ja yhteisaskartelun aika alkaa selvästi olla ohi. Serpentiinit ja ilmapallot eivät enää nosta juhlatunnelmaa kattoon. Tänä vuonna päätettiin kutsua pelkät pojat ja juhlia 11-vuotiasta Otsoa läheisellä lintutornilla, jossa on nuotiopaikka ja jossa juhlakoristelusta huolehtii luontoäiti.
Makkara ja muurinpohjaletut korvasivat kakun ja pikkuleivät. Hiilloksella paistettiin jälkiruoaksi vielä vaahtokarkkeja samalla, kun nostettiin sipsit ja karkit popsittaviksi.
Ohjelmanumeroiksi riitti aarteenetsintä polun varresta ja lasten itse kehittämä leikki, joka muistuttaa omasta lapsuudestani tuttua kirkonrottaa. Lintutornista oli hyvä tähystää piilottelijoita.
Ovatpa isoja ja fiksuja nuo 11-vuotiaat! Tämä on hyvä ikä. Luultavasti tyyni hetki tulevan teinivuosien myrskyn edellä.
2 kommenttia:
Mahtavat synttärit! Jotain erinlaista. :)
Oli oikeasti kivaa ja rento meno kaikilla :)
Lähetä kommentti