Tällä hetkellä meillä on meneillään talon remontin loppurutistus ja tänään Mies kiipeili katolla ja ullakolla asentamassa ilmastointiputkia. Tässä kuitenkin vielä kesäkuisen rempparallin lähtölaukauksen kuvasatoa, huonejärjestyksen puljauksesta siis.
Olohuone on elänyt koko remontin ajan. Ensimmäisenä kesänä se oli jonkin aikaa makuuhuoneena. Aretan synnyttyä siellä oli vauvan oma nurkkaus vaatekaappeineen ja viime vuosina sen nurkassa on ollut kotikonttori. Nyt kotikonttori pääsi omalle paikalleen, joten olohuone on lopultakin vain siinä käytössä, mihin olohuoneita nyt yleensä käytetään. Siellä luetaan, neulotaan, katsellaan telkkaria, pelataan lauta- ja muita ei elektronisia pelejä ja istutaan iltaa.
Vuosikausia sohvapöydän virkaa toimittaneet pehmustetut, moneen kertaan korjatut rahit kolmansine irtopäällisineen kohtasivat lopulta tiensä pään. Koska perheessä ei ole enää täystuhoikäisiä tai taaperoita, uskalsimme lopultakin laittaa sohvapöydäksi vanhan, suuren amerikanarkun. Tähän saakka sen turvapaikka on ollut vierashuoneessa. Jos olisi rahaa, olisi ihana päivittää myös sohvakalusto, mutta näillä hyvin palvelleilla ikealaisilla jatketaan toistaiseksi vielä.
Otson jalkapallo-, jääkiekko-, pingis-, biljardi-, tammi-, shakki- ja ties mikä tilaihme monitoimipeli (ne todella ovat sisäkkäin tässä pöydässä!) sai paikan entisestä konttorinurkkauksesta.
Te, joiden lapset ovat kasvaneet sumuvuosista, tiedätte varmasti sen tunteen. Sen, kun huomaa, että pöydille on hiipinyt pitkän tauon jälkeen maljakoita ja kynttilöitä. Pöytäliinoja voi taas yht'äkkiä käyttää ja ikkunat pysyvät kirkkaina vielä monta viikkoa pesun jälkeenkin. Tai no, niin kirkkaina kuin ne nyt kissa- ja koirataloudessa voivat pysyä.
2 kommenttia:
Kyllä, kunhan ensin ehtisi pestä ne ikkunat :D Yläikkuna oven päällä on ihana! Samoin amerikan arkku.
Tuo pesu tahtoo itselläkin aina jäädä. Ja aikamoinen urakka se onkin! Yläikkuna sai uuden paikan, se oli alunperin vanhan ja Miehelle liian matalan ulko-oven päällä.
Lähetä kommentti