Olen miettinyt pääni puhki, miten jatkaa yritykseni kanssa. Se on kasvanut ja edennyt - mutta ei vieläkään tarpeeksi, että minulle jäisi palkkaa ja mahdollisuus pitää vapaapäiviä, pieni loma ja tarvittaessa muutama sairaslomapäivä. Olen oman tuotanto- ja myyntikapasiteettini ylärajoilla - jatkuvasti. Ratkaisu olisi alihankinnassa. Sitä olen kokeillutkin, mutta koska direktiivit, oma työni muuttuisi sen myötä yhä vain hallinnollisemmaksi. Saan mahahaavan jo melkein pelkästä ajatuksesta. En minä sellaista halua työkseni tehdä.
Niinpä on siis tullut aika tehdä jotain muuta. Yritys on ollut upealla tiellä ja olen nauttinut kyydistä. Nyt saan lopettaa suorilta jaloilta; en ole burn-outissa enkä konkurssissa.
Nyt se on tehty. Lopettamisilmoitukset, sopimusten irtisanomiset. Haikeimmalta tuntuu luopua ihanasta kivijalkapuodistani. Ja tietysti toisten käsityöyrittäjien verkostosta!
Ette usko, mikä helpotus on, kun ei joka viikonlopun myyntitapahtumien lähestyessä tarvitse tuijotella sääennusteita tietäen, että oma leipä riippuu siitä sataako vai paistaako. (Heinäpoutia kyllä tihrustellaan sydän syrjällään!)
Ei enää herätyksiä pikkutunneilla tien päälle. Ei enää loputtomia kilometrejä raskaassa kuormassa. Eikä enää auton pakkaamista, myyntikojun pystyttämistä ja roudaamista!
Sydämeeni talletan kaiken sen hyvän, mitä yrittäjyys on tuonut tullessaan. Toisten yrittäjien kannustuksen ja tuen!
Aarteiksi jäävät ne ihanimmat asiakaspalautteet. Jopa kortti Salaiselta Ihailijalta!
Onnellinen olen, sillä olen saanut toteuttaa yhden unelmistani. Yritys on palvellut minua lasteni pikkulapsivuodet, mahdollistanut sen, että olen itse saanut hoitaa jälkikasvuni. En voi edes kuvitella, miten rikkaita (ei ehkä taloudellisesti, mutta muuten) lasteni pikkulapsivuodet keppihevossirkuksessa ovat olleet myyntireissuineen, elokuvan avustajakeikkoineen, puoteineen ja pöhköine autoineen äidin tyllihameiden helmoissa. Lapseni ovat varmasti myös saaneet mallin työntekoon ja oma-aloitteisuuteen, joita yrittäjyys vaatii.
On siis tullut aika kiittää ja kumartaa: kiitos teille kaikille, jotka olette tehneet tämän huikean matkan mahdolliseksi! Puoti ja verkkokauppa ovat auki heinäkuun loppuun saakka. Myyntireissut autolla on tehty. Puodilla on paljon poistotuotteita: kankaita, tarvikkeita ja jonkin verran vielä pieniä myymäläkalusteitakin. Melkein kaikki isot kalusteet ovat jo löytäneet uudet kodit.
Puodin sulkijaisia vietetään lauantaina 23.7. klo 11-16. Silloin puodilla juhlistetaan yritykseni 7 ja ½ vuotta. Esirippu laskeutuu lopullisesti heinäkuun viimeisenä päivänä.
6 kommenttia:
Aika aikansa kutakin. Tsemppiä tulevaan!
Muuten - tuossa mietin, että mä taisin aikoinaan olla yrittäjänä kanssa 7 ½ vuotta!! :D
Me muut käsityöyrittäjät jäämme kaipaamaan sinun eloisaa ja värikästä persoonaasi. Pääasia kuitenkin, että olet itse tyytyväinen tekemääsi ratkaisuu. Onnea, iloa ja aurinkoa sinun ja perheesi tulevaisuuteen!
Niinpä, olet kyllä erottunut joukosta, ehdottoman positiivisesti! Enkä kenelläkään ole nähnyt niin hienoja myyntipaikkoja - olen joskus jopa messuilla neuvonut ihmisiä sen perusteella luoksesi ostoksille, sanonut että se on se hienin koju, huomaat sen varmasti :)
Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkoon muiden asioiden parissa, sulla taitaa niitä riittää yrityksen lisäksikin melkoisesti. Erityisen ihana on ollut kuulla vauvajuttuja ❤
Onnea tulevaan ja uuteen elämään! On hienoa että osaa tehdä päätöksiä asioissa ja uskaltaa alkaa uutta.
Kai blogi jatkuu? Olisi mukava lukea kuulumisia myös jatkossa?
-Mamma kolmelle
Rohkeita päätöksiä.Usein kannattaa tehdä juuri niin,kuin sydän sanoo.Onnea uusiin kuvioihin ja toivottavasti blogisi jatkuu.
-Sari; Kaukolan tilan eloa
Kiitokset teille kaikille kauniista kommenteistanne <3 Ja kiitokset myös muita reittejä tulleista yhteydenotoista!
Hyvillä mielin olen ja elämä ja blogi jatkuu :) Juuri postasinkin vähän mietteitä blogin tulevan sisällön suhteen. Kiitos teille mukana olleille ja tervetuloa mukaan uusille!
Lähetä kommentti