Vaaleansinisen brittirouvan kanssa en ole vielä hieronut tuttavuutta. Mies sen sijaan hieroi: putsasi, rasvasi ja öljysi. Huollosta lähettivät taas uuden valkoisen Singerin, sen kanssa olen tahkonnut. Mun kiinankieli on pahasti ruosteessa, eikä idän ihme meinaa suostua yhteistyöhön. Katkoo neuloja ja tekee hyppytikkiä. Täytyy kokeilla vielä toisilla neuloilla, josko olisi vika niissä.
Valmista ja puolivalmista on kuitenkin syntynyt. Keko organzaruusuja...
... ja pino lehtiä. Jotain keväistä on suunnitteilla näistä.
Pusuja pipeihin...
... ja mustaa tilaustyötä.
Heijastimia olen ommellut: maatuskoita, enkeleitä ja keijuja...
... ja uusiakin: keijujen pikkusiskoja, pikkukeijuja.
2 kommenttia:
Sinulla on jänniä päiviä, kun Tallipihan myyntipiste aukeaa.
Jos paikkasi on kahvilaa vastapäätä, kuulostaa paikkaa tuntemattomasta ihan loistopaikalta.
Selviätkö omalla työvoimalla, vai onko Sinulla apulaista? Entä "joudutko" pitämään auki sunnuntaisin?
Joka tapauksessa: menestystä ja ennenkaikkea terveyttä ja voimia Sinulle!
Kiitos Sirkku! Meitä on samassa liiketilassa neljä käsityöläistä (Taikaviitan Tarja, Nonon Mari ja ihania huovutustöitä tekevä Heini), joten myyntivuorot voidaan jakaa. Kauppa on maanantaisin kiinni ja auki kaikkina muina päivinä. Meidän perheessä saadaan sumplittua ainakin kesään asti miehen vapailla niin, että lapsia ei tarvitse laittaa hoitoon. Jännittää silti hirmuisesti, vaikka en yksin joudu koko härdelliä pyörittämään :)
Lähetä kommentti