Remontti etenee pikku hiljaa. Olen muutamana päivänä ollut taas maalisudin varressa. Tässä käsittelyssä on yläkerran aulan muuri.
Olemme kalkinneet tallin sekä sisältä että betonitiilipinnan ulkoa. Samaa maatalouskäyttöön tarkoitettua kalkkia olemme käyttäneet sisällä talossa muureihin. Sekoitan kalkkijauheesta ja vedestä porakoneen sekoituspäällä lettutaikinan paksuisen seoksen ja levitän pensselillä (tallissa ulkomaalisudilla & jatkovarrella). Samaa tavaraa saa ostaa myös valmiina maalipöntössä, mutta hintaero on huima. Kuivuttuaan kalkittu pinta on hohtavan valkoinen.
Laajennuksen alakerran kattoon jätettiin näkyviin parrut, jotka ovat kantavia. Nämä aarteet odottivat meitä edellisten asukkaiden jäljiltä ladossa. Kaipaavat kuitenkin vähän väriä pintaan, eikö? Olen käyttänyt huonekaluihin Osmon sävytettyjä vahoja ja niistä löytyi näihinkin sopiva sävy (tammi). Tykkään siitä, miten vahan väri elää ja vanhenee kauniisti. (Ja tämä ei ole sponsoroitu mainos!)
Olen käyttänyt samaa vahaa huonekaluihin hieromalla sen rätillä. Parrujen vahaukseen käytin pensseliä.
Ta-daa! Näyttääpäs sangen hohdokkaalta kuvassa.
Joku on ropeltanut kameran zoomia. (Pääepäilty on alle metrin mittainen, tahmeakätinen ja kovaääninen.)
2 kommenttia:
Ihanat parrut! Ja kiitos sävyvinkistä, nuo Osmo Colorin vahat on kyllä tosi kauniita.
Kiitos Minna! Se verran varoituksen sanaa kuitenkin, että vahan lopullinen sävy vaihtelee tosi paljon sen mukaan, mille pinnalle se on laitettu. Puulaji ja puun ikä tuntuvat ainakin vaikuttavan. Kannattaa siis kokeilla johonkin huomaamattomaan paikkaan pieni läntti ensin. Tämä tammi ei ole mulle tuottanut pettymystä kertaakaan.
Lähetä kommentti