Mietin, kyllästyyköhän jouluun, kun sitä laittaa työssään jo lokakuusta asti. Nyt uskallan jo vastata: ei. Työjoulu on työjoulu, niin ihana kuin onkin. Sain Tallipihan Joulukylästä ihan aitoa joulutunnelmaa. Kotona joulu on kuitenkin jotain... vielä enemmän.
Olohuoneen seinän vanha peili sai suuren pahvisen enkelin koristeekseen, oman puodin mallikappaleen.
Koko perheen yhteinen piparkakkutalon muotoinen joulukalenterikin on omalta puodilta. Sieltä ostin itsenäisyyspäivänä sen päätyyn Mailegin Suomen lipunkin. Pikkuruiset, vanhat tonttukynttilänjalat löysin kirppikseltä.
"Kynnet on ku kärpsensienet!" hihkaisi eräs asiakas eteläisestä naapuristamme puodilla. Minua nauratti, se kuulosti niin hassulta. Uskaltauduin laittamaan olohuoneen kuuseen tänä jouluna aika paljon lasisiakin koristeita, ja lametta. Niitä ei ole meillä moneen vuoteen ollutkaan. Ja tiedättekös mitä: kuusi on pysynyt pystyssä jo yli vuorokauden!
Aulan kakluunikaunottaren reunalle laitoin paperisia enkelikoristeita omasta puodista. Peltienkeli keskellä on vuosien takaa, miehen kanssa sen joskus ostimme ennen lapsia.
Makuuhuoneeseen vaihdoin päiväpeiton jouluksi, nyt valkoisen. Se sai päälleen tuoreet kirppislöydöt: suuren virkatun pitsin ja valtavan painavan leijonankeltaisen täkin, jotka selviytyivät kuudenkympin koneellisesta ehjinä ja puhtoisina.
Kirppikseltä löytyi myös hassu lasipallo, jonka sisällä on vedessä ruusu. Se lähti matkaan samalta reissulta pitsin kanssa, ne jotenkin kuuluivat yhteen. Nyt pallo on yöpöydälläni.
Miehen puolella pienen kaapin päällä oleva piianpeili sai koristeekseen kokoelman kuusia: puinen, koukeroinen on vanha kirppislöytö, huopainen minun tekemäni ja maatuskakuusi omalta puodilta. Siitä oli jouluvilinän tuoksinassa kadonnut sisin osa, pieni lumiukko.
Muuri sai koristeekseen lumiukkogarlandin omalta puodilta. Nämä ehtivät viime tingassa joulumyyntiin ja menivät hetkessä. Muurin reunalle laitoin taas pienet enkelit, joista siniasuisen olen saanut lapsena ja vaaleapukuisen löytänyt pari vuotta sitten kirppikseltä.
Aretan sängylle löytyi kirppikseltä kevyempi lila täkki, ihana!
Nyt aurinkolasit päähän, seuraa nääs melko paljon bling-blingiä! Aretta sai tänä vuonna pinkin tekokuusen ja siihen lilat valot. Tyttö koristeli kuusen itse, taitavasti!
Olen löytänyt parin viime kuukauden kuluessa kirppiksiltä kolme pientä lokerikkoa. Hassua, sillä en ole nähnyt niitä aikaisemmin koskaan! Vahasin ne kaikki sävytetyllä vahalla ja laitoin lapsille. Lapset tykkäävätkin järjestellä niihin pikkutavaroitaan, kuvausta varten Aretta tietenkään ei suostunut :D
Tytöt askartelivat nämä enkelit jo syksyllä kerhossa. Nämä saavat jäädä seinille pysyvästi.
Löysin kirppikseltä lisää enkeleitä: nämä avattavat silkkipaperiset taitavat olla 70-luvulta tai kauempaakin. Niitä löytyi molemmille tytöille omansa, ihanat! Kiinnitin ne turvallisen ylös kattoon, jotta säilyvät tulevillekin vuosille.
Auroran lokerikko on talon muotoinen. Ostin isommille lapsille kehykset julisteille, kun ne nyt tuntuvat olevan tärkeitä. Otso ja Aurora vaihtelevat itse niihin kuvia melkein päivittäin.
Auroran kuusi on samanlaisen, kuin Aretalla, mutta punaisilla valoilla. Vaihdoin tyttöjen pöytiin myös vahakankaat. En harmikseni enää löytänyt liikennekuvioista, jota pöydissä oli aiemmin, mutta tämä pallollinen on kyllä aika söpö. Sitä löytyi Vapaa Valinnasta syksymmällä.
Otson lokerikko on vähän isompi. Siihen mahtuu legoista kasattuja hienouksia ja pikkuautoja. Nallekoriste on omalta puodilta.
Kodin joulukoristus ei ehkä ole kovin harkittu ja esteettinen. Se elää elämäntilanteiden mukaan ja sitä saavat rakentaa kaikki perheenjäsenet. Kukkina meillä on hyasintteja, jotka eivät ehtineet aueta vielä aatoksi. Keittiössä ovat esillä kaikki postin tuomat joulukortit, joita on vuosi vuodelta vähemmän. Armahdin itsenikin joulukorttien lähetykseltä tänä vuonna, joulunalus on ollut niin hirmuista sutinaa niin töissä kuin kotonakin.
Jouluateriaa valmistellessani laitoin soimaan vanhan rakkaan Sinatran joulu-cd:ni, sen myötä tuli joulurauha.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti