Jouluksi Kotiin

Olen elänyt jo joulua koko joulukuun Joulutorilla ja nyt se on purettu pois. Siitä on ollut vaikea päästää irti tänä vuonna, vaikeampi kuin Tallipihan Joulukylästä. Tallipihalla joulu kestää tuplasti pidempään ja sitä ei tarvitse purkaa pois. Aatonaattona olen saanut puodin oven suljettuani kulkea jouluisen, satumaisen kauniin pihan läpi ja viedä joulumielen mukanani kotiin. Tänä vuonna elin jo joulun ja purin sen pois, jätin jälkeeni palan sydäntä.

Aatonaattona pyörin hämilläni kotona: joulua pitäisi laittaa. Laitoin soimaan kirppiksen ota ilmaiseksi -laarista löytämäni ylläri-CD:n (niistä löytyy välillä aarteita!) ja avasin vanhan amerikan arkun, jossa säilytän joulukoristeita. CD:ltä kajahti Valvomon Mikä kesä ja joulukoristearkussa päällimmäisenä odottivat pääsiäiskoristeet. Ulkona ropisi vesisade.

Tänä vuonna vietämme joulun ensimmäistä kertaa vain oman perheen kesken. Tällä vuosituhannella meillä on ollut aina tupa täynnä vieraita ja oma jouluni on kulunut ensin keittiössä ja vieraiden lähdettyä siivotessa.

Nuorena jouluuni kuuluivat aina hevoset. Jouluaattona ja -päivänä ei ollut ratsastustunteja ja me ratsastuskoulun hoitajat saimme käydä yhteisellä jouluratsastuksella. Ratsastimme vauhdikkaan maaston ilman satuloita ja aina melkein kaikki putosivat, osa useampaankin kertaan. Hevoset olivat riehakkaita isossa porukassa omat tutut tytöt selässä.

Tänä vuonna pääsin aattoaamuna ensimmäisen kerran omalla hevosella jouluratsastukselle, kun ei tarvinut aamusta alkaen hääriä keittiössä. Oku on ollut joulukuun ratsastustauolla ja meno oli vähän vauhdikasta ja lenkki lyhyt, mutta voi kuinka nautin!

Joulutunnelmaan ja kotiin vetävät tietysti lapset. Pipareiden koristelusta alkaa lasten joulu, sitten koristellaan koti ja kuuset. Lapsille omiin huoneisiin omansa ja olohuoneeseen Miehen ja lasten omasta pikkumetsästä hakema.

Jouluateriaa kattaessani laitoin tänäkin jouluna Sinatran joulu-CD:n soimaan ja himmensin valot koko talosta.

Arettaa ujostutti Joulupukki. Lapset kävivät tapaamassa Joulutorillakin pukkia ja silloin Aretta oli sitä mieltä, että haluaisi mieluummin makkaran kuin Joulupukin. Aattoiltana vatsa oli täynnä ja pukin visiitti kuitenkin parempaa kuin makkara.