Kulkukauppiaan ompelukset

Käsityökorttelikiertuepiakkakuntien välissä ompelukone on surrannut. En ole kiertueen aikana kuvannut näitä tuotteita tai päivittänyt niitä verkkokauppaan. Jospa nyt esittelisin teillekin:

Aikaisemmin keväällä etsin tukusta sopivaa materiaalia keppihevosten suitsiin. Olin ehtinyt miettiä jo esim. kierrätysnahkaa: kirppikseltä vanhat takit ja laukut suikaleiksi ja suitsiksi. Tuo on kuitenkin aika hidas ja työläs menetelmä ja halusin pitää suitsien hinnan kohtuullisena. Siispä katseet tukun hyllyille. Sieltä löysin mustaa nylon-nauhaa, josta suitset onnistuivatkin mukavasti. Isot metallirenkaat kuolainrenkaiksi ja lukko pukemista helpottamaan. Keppihevosillani on otsahihna jo valmiina, joten suitsiin sitä ei enää tarvittu.

Selvää oli, että minun keppihevoseni eivät olisi tuskaisina suut auki, se on kivun merkki hevosella. Niinpä suitsienkin tulee olla kuolaimettomia. Itse olen kovasti kiinnostunut raudattomasta ratsastuksesta (kuolaimetta, kengättä ja kannuksetta - vaikka toki kaikki ovatkin vain apuvälineitä, joissa kaikkein tärkeintä on se, miten niitä käytetään). Okulla olen loppukeväästä mennyt ensimmäisiä kertoja pelkällä riimulla ja kaularemmillä ja toivon, että joku päivä uskaltaudun sillä lähipelloille pelkän kaularemmin kanssa.

Siispä kuolaimettomat suitset. Oikeille hevosille niitä löytyy jo nykyään hyvä valikoima, Suomessa tunnetuimmat lienevät hackamoret. Kuolaimettomissa suitsissa ratsastajan ohjasotteen kiristyminen tuntuu hevosella paineena korvien takana ja nenäluun päällä, ei suussa. Linkin hackamoreja pehmeämpiäkin on, sillä näissä Suomessa näihin aikoihin asti useimmin nähdyissä on pitkä varsi ja kova vipuvoima. Osassa ohjien paine tuntuu leuan alla jättäen herkän nenäluun vapaaksi. Täältä löytyy kuvia englanninkielisenä tietoa kuolaimettomista suitsista.

Siispä keppihevoseni ovat kuolaimettomia, luultavasti kengättömiä ja todennäköisesti niillä ratsastetaan myös kannuksetta. Onnen hevoset!

Suitsissa on nyt mustan lisäksi värivalikoimaa. Helsingissä olivat mukana ensimmäiset ja sen perusteella pinkki tuntuu olevan ykkösväri turkoosin noustessa yllättäen toiseksi suosituimmaksi. Olisin veikannut joko lilaa tai vaaleanpunaista. Nyt suitsia löytyy myös verkkokaupasta. Olen tietysti mitoittanut suitset omille keppareilleni, mutta erittäin epätieteellisten kyselytutkimusten perusteella ne ovat sopineet myös kaveripiirin kaupan keppihevosille, osalle tiukemmin, osalle löysemmin.

Keppihevostäydennyksiä olen tietysti ommellut myös.

On hauskaa, miten erilaisia jokaisesta hevosesta tulee, vaikka kaava on sama. Kankaat käyttäytyvät eri tavalla ja minä en ole kaikkein kurinalaisin työstäjä, joten jokaiselle tulee puolivahingossa oma persoonansa.

Näitä minun on pitänyt ommella jo pitkän aikaa: viirinauhoja. Näitä on monella käsityöläisellä valikoimissaan, mutta se ei haittaa. Minusta nämä ovat niin ihania tapahtumissa liehuessaa, että niitä saisi olla vaikka jokaisella. Sitä paitsi jokaisella on tietysti itsensä näköiset, niistä omista mielikankaista tehdyt, omaan tuotevalikoimaan sopivat.

Uutuutena tein rallilippuja. Kauppa-auto tarvitsee ne!

Isojen viirien kaavaani hioin vähän pienemmäksi ja nyt teen valmiiksi vain yhtä pituutta. Tilauksesta toki saa viirinauhan juuri haluamansa mittaisena. Pienen viirinauhan pituudesta nipistin vähän ja sain näin niiden hinnan kohtuullisemmaksi. Myös viirinauhat päivitin nettipuotiin, tänne.

Ihan uusi tuote minulla ovat hernepussit. Ne ovat perinteisiä ja niitäkin tekee eri mallisina myyntiin useampi, mutta niitä halusin ommella omista myyntimenestysepäilyistäni huolimatta. Tetran muoto viehätti minua ja niihin sai käytettyä mukavasti kauniita jämätilkkuja. Ne tuntuvat niin hyviltä käsissä!

Hernepussit ovat minun yllätyksekseni tehneet mukavasti kauppansa. Niitä menee tietysti lapsille, mutta myös aikuisille stressileluiksi. Myös dementoituneen vanhuksen yliaktiivisia käsiä helpottamaan niitä on ostettu.

Tekemiäni hernepusseja saa nyt myös Spirraalin Puttiikilta Pälkäneeltä - ja tietysti Silmu&Solmusta, kunhan se pienen kesälomansa jälkeet taas avaa ovensa. Nettikauppaan en näitä laita, sillä postikulut nousevat muutamalla pussukalla naurettaviksi ja lisäksi kuosivalikoima on niin monenkirjava, että sen kuvaaminen ja päivittäminen nettikauppaan nostaisi myyntihintaa. Siispä hypistellään näitä livenä :)

Kevätjuhlien lähestyessä ja hellekauden alkaessa alkavat mekot tehdä kauppansa. Niihin olen ommellut täydennystä ja valikoima on vaihtunut vinhasti. Karsin mekkovalikoimaani reippaalla kädellä ja jatkossa valikoimissani on vain yhtä tai korkeintaan kahta kesämekkomallia. Tällä hetkellä se malli on Aretta kierrätyskankaisena. Nettipuodissa on ajantasainen mekkovalikoima päivitettynä. Sieltä löytyy myös syksyisempaa Aurora- mallia, jota en kuljeta kesän tapahtumissa mukana. Kesämekkoja täytyy ommella reippaasti lisää!

 

Sain alkuviikosta tyhjennettyä kauppa-autoni ja siivottua työhuoneeni. Eilen siivosin nettipuodin. Nyt siellä on ajantasainen tuotevalikoima ja uudistin samalla vähän ulkoasua.

Jälleenmyyntituotteideni valikoimaa pitäisi uudistaa seuraavaksi. Ne alkavat käydä vähiin ja oma tuotantohan tietysti onkin pääosassa. Jotain kivaa olen kuitenkin bongaillut maailman tukkureilta sen jatkoksi ja tueksi. Käsityökortteleissa ei jälleenmyyntitavaraa saa olla, mutta loppukesästä on ohjelmassa tapahtumia, joihin ne sopisivat.

Intoa täynnä ja kiireisenä siis jatkuu tämän kulkukauppiaan kesä!