Emäntä atomiajassa

Tänä aamuna herätessäni ensimmäinen ajatus oli: "Kuinka paljon kivaa tekemistä, äkkiä ylös!" Tätä ei ole tapahtunut naismuistiin, tajusin. Yleensä se ansimmäinen ajatus on: "Ei vielä" ja käsi on haparoinut torkkunappia. Työjono on ollut toivottoman pitkä ja kaikkea ei ole millään ehtinyt, kaikki omat asiat on pitänyt työntää tuonnemmaksi, taka-alalle ja mappi Ö:hön.

Olen löytänyt kirppis- ja kaupunkireissuilta paljon käsityö- ja askartelutarvikkeita, joista en ole ehtinyt toteuttaa mitään. Kuvissa alimmaisena oleva kangas on yksinäinen verho kirppikseltä, paperi, tarrat ja sienet Tigerista. Neulelankojakin olen hamstrannut (yllätys lankapuotiyhteistyön myötä :D ). Rowanilla eivät varmaan ajatelleet hienoja Tweedejään yhdisteltäväksi keinokuituiseen bling-blingiin, mutta tiedä vaikka yhdistäisin.

Sirkusaiheiset pelikortit ovat myös kirppislöytö. Niistä saisi jotain kivaa lastenhuonesiin, jotka kaikki kaipaavat jotain piristävää uudistusta syksyksi. Muutama huonekalukin odottaa hiomakonetta ja maalisutia sitä varten.

Paksuilla puikoilla on Otsolle tulossa paita.

Auroran neuletakkikin on vielä vaiheessa.

Teen käyntikorttini ja etikettini itse. Nyt on käyntikortit taas päivitetty ajan tasalle.

Miten minusta on vastenmielistä päivittää elektroniikkaa? Kannettavani on vuosien ikäinen, appiukon vanha. Meillä pyörii edelleen TV-kaapissa videonauhuri ja karvalakkimallin kännyni ominaisuuksiin (kolhunkestävyys, puhelut ja tekstiviestit) olen ollut ylen tyytyväinen. Sekin muuten on appiukon entinen. Minua puistattaa ajatus, että vanha, toimiva laite pitäisi hävittää pois vain siksi, että on keksitty uusi. Käytetyt laitteet rahdataan pahimmassa tapauksessa kolmansiin maihin kaatopaikkavuoriksi, parhaimmillaan sentään jo kierrätetäänkin melko tehokkaasti. Mutta silti: mitä tuhlausta, suorastaan silkkaa turhamaisuutta!

Päivitin kuitenkin lopulta myös itseni ajan tasalle ja luovuin karvalakkimallin kännykästäni, vuosia palvelleesta. Suunnitelma A kuitenkin on osallistua tapahtumiin myyjänä, kauppa-autolla ja jo ennen sen valmistumistakin (pitäisi varmaan hankkia teltta). Korttimaksujen vastaanotto on pienen pienellekin yrittäjälle tärkeää, joten tämän atomiajan älyluurin kanssa se onnistuu iZettlen avulla. Nyt on emäntäkin siirtynyt atomiaikaan!

Tuntuu hyvältä olla taas intoa täynnä, tuntuu hyvältä kun voimat taas palaavat. Tämä on ollut rankka kesä: hirmuisesti töitä, hirmuisesti huolia, suuria päätöksiä. Nyt se alkaa olla takana, päätökset tehty ja paljon uutta kivaa edessä, terveenä ja voimissaan. Minulle löytyi se etsimäni tätiratsukin! Tuskin maltan odottaa sänkipeltoja, keltaisten lehtien varinaa metsäpoluille ja pehmeitä, loputtomia, tutkimattomia hiekkateitä!