Tee Se Itse: aplikoitu tunika

... tai paita tai mekko
- Aplikoinnin aakkoset -
Näin minä sen teen

Esipese ja silitä kankaat, jotteivat ne kutistu valmiina vaatteena merkittävästi. Leikkaa etu- ja takakappaleet valitsemasi kaavan mukaan.

Suunnittele haluamasi kuvio. Itse en tee yleensä kovin tarkkaa suunnitelmaa etukäteen, vaan kuvio alkaa elää vasta leikatessa.

Silitä aplikointeihin käytettäviin kankaisiin liimaharso.

Säästän liimaharsokankaista pienetkin silput, koska niille on käyttöä myöhemmissä aplikaatioissa. Joku tekee tämän takuulla järjestelmällisemmin...

Hahmottele aplikaatiokuviot liimaharsokankaille ja leikkaa irti.

Leikkaa kaikki kuviot kerralla.

Sommittele kuviot etu- ja takakappaleelle...

... pienistä palasista muodostuvissa kuvioissa on oltava käsrivällinen ja huolellinen.

Silitä kiinni leivinpaperin läpi, jotteivat kankaat ja silitysrauta sotkeennu liimaan.

Silitä kaikki palaset kohdalleen.

Ommellessasi joustavaa kangasta, silitä kuvion nurjalle puolelle irtirevittävä tukikangas.

Sitten ompelukoneen ääreen. Ota pehmuste takapuolen alle, sillä tässä menee tovi jos toinenkin.

Siksakkaa kuvioiden reunat tiheällä ompeleella. Itse löysään ylälangan kiristystä hieman (koneessani normaalisti 3½, aplikoidessa 1). Paininjalan säätöön en koske, se on normaali. Siksak-piston pituus on ihan lähellä nollaa, leveyttä muutan aplikoitavan kuvion mukaan: suuriin leveä, pieniin ja kulmiin kapea. Käytän koko ajan yhden väristä alalankaa, yleensä pohjakankaan sävyistä, ja vaihtelen vain ylälankaa kuvioon sopivaksi. Öljyä konetta tarvittaessa välillä.

"Äiti, ompeletko sä vielä kauan?"

Jep.

Kuvion ompelu valmis! Nurja puoli näyttää nyt tältä:

Poista nyt irtirevittävät tukikankaat. "Irtirevittävä" voi olla harhaanjohtava termi. Käytä teräviä, ketteriä saksia ja ratkojaa apuna. Jos tukikangas on sitkeää, jätä suosiolla siitä kaistaleet ompeleiden alle.

Ota mukava asento ja keksi mahdollisille ipanoille tekemistä, sillä tässäkin menee melkoinen tovi. Ole varovainen, ettet tee reikiä kankaaseen.

Tämän vaiheen jälkeen nurja puoli näyttää tältä:

Irtirevittäviä tukikankaita on erilaisia. Minusta parasta on paperimainen, joka luistaa hyvin ommellessa ja jonka todella saa revittyä irti repimättä työtä.

Nyt aplikointivaihe on valmis. Jatka vaatteen ompelua. Viimeistele ja kiinnitä mahdolliset taskut.

Ompele olkasaumat ja sivusaumat. Teen tässä kyljistä nauhoilla kiinnitettävää essutunikaa, joten en ompele sivusaumoja ja kylkien viimeistely jää viimeiseksi.

Viimeistele pään- ja kädentiet. (Tässä resori + kaksoisneulaommel; kaksoisneulalla saa ommeltua ihan tavallisella ompelukoneella siistin näköisen ja joustavan viimeistelyn reunaan.)

Viimeistele helma. (Tässä kaksoisneulaommel.)

Tässä vaatteessa ompelin myös kylkiin kaksoisneulaviimeistelyt ja solmiamisnauhat kanttinauhasta.

Silitä työ nurjalta puolelta.

Ei mitään rakettitiedettä, eihän? Tähän pystyy kuka vain, joka osaa ompelun perusteet. Jos et osaa itse piirtää kuviota, omaan käyttöön saa kopioida toisen kuvion. Tekijänoikeus kieltää vain suurempiin määriin tai kaupallisiin tarkoituksiin kopioinnin. Tee kuitenkin jotain omaa, silloin lopputulos on itsesi näköinen ja uniikki.

Tämän isokuvioisen tunikan ompeluun meni kaksi päivää aamusta iltaan lasten kanssa ja jokunen tunti vielä kolmatta päivää. Kannattaa aloittaa pienemmästä kuviosta. Varoituksen sana kuitenkin: aplikointi koukuttaa!