Niin mukavalta kuin keväällä tuntuukin saada eläimet tallista laitumelle ja maailmalle, yhtä mukavalta tuntuu saada ne syksyllä takaisin. Tänään talliin muuttivat syksyn ensimmäiset asukkaat, kun haimme Tallipihan kanat taas talveksi meille.
Koko talli on kalkittu tänä kesänä uudestaan sekä sisältä että ulkoa. Kanala on nyt kolmessa tasossa: lattia, rivitalon (= munintapesien) katto ja kanihäkin katto. Orsia on tänä vuonna vain yksi. Kaadoin pienen koivun kanojen viihdykkeeksi.
Nämä kanat ovatkin uusia tuttavuuksia ja vielä nimettömiä. Ahdin ipanoiden nimiraati aloitti työskentelynsä välittömästi, kun kanat pääsivät pahvilaatikosta, jossa automatkan taittoivat. Hyvin prinsessaikäinen Aurora (horoskoopiltaan bambi) ehdotti ensimmäisenä silmät loistaen: "Toi vois olla Prinsessa Kultasiipi!" Prinsessa Kultasiipi jätetään odottelemaan muita nimiehdotuksia toistaiseksi. Myös Aretan ehdotus Risti on kirjattu ylös.
Kanat eivät nimiehdotuksista tai ipanoiden innostuksesta hätkähdä, vaan tutkivat kanalan ja nokkivat hetkessä niille piilottamani neljä omenaa kupuihinsa. Kovasti tykkäävät kaivaa pesiä nämä kanat, sekä olkiin että kutterinpuruun.
Kanojen kanssa ison karsinan jakavat tänäkin talvena kanit. Muutimme kanojen, kanien ja possun karsinat täksi talveksi vanhalle puolelle, uudella ovat hevoset ja lampaat. Kanien häkki odottelee asukkaitaan, kunnes kelit kylmenevät.
Pienten puolelle kanojen ja kanien naapuriin on rakenteilla Possu Orfin huvila. Se on vielä vähän keskeneräinen.
Vasta kalkitussa tallissa karsinoiden ovet alkoivat näyttää nuhruisilta. Niinpä maalasin nekin. Tuttu remppailmiö, eikö!
Tuntuu kodikkaalta, kun tallissa on taas elämää.
EDIT 18.9.-13:
Katsokaapas kanarouvien tuotoksia! Valkoiset ovat kaupan munia, ruskeat omasta kanalasta. Munan päivässä naiseen pyöräyttävät nämä kanaset eikä edes muutto häirinnyt tahtia.
5 kommenttia:
Ihania elukkatarinoita ja muutenkin ihana blogi! Onneksi löysin tänne Susannan työhuoneen linkkilistan kautta - ja selasinkin samantien vajaan vuoden verran tarinoita myös taaksepäin :)
Kaunista syksyä sinne koko perheelle je eläinlaumalle!
Haa, olen iloinen, että joku tuli lukijaksesi minun listani ansiosta!
On niin hienot oltavat teidän elukoilla! Minullahan se kanakuume on aina jossian takaraivossa ja aina välillä nostaa päätään.
Kiitos, Retkemme, ja tervetuloa mukaan! Onpa kiva kuulla, että joku innostuu jopa selailemaan vanhempiakin juttuja.
Kiitos vaan siis Susannallekin :) Anna vain periksi kanakuumeelle! Nämä on yhtä helppoja lemmikkejä kuin Kerttu ja tosi mukavia: mielenkiintoisia seurata, uteliaita ja hoitajansakin tunnistavat. Suurin osa tuntuu viihtyvän sylissä. Ja ne munat, hyviä!
Voi ihana kanojen talvikoti...kelpaa tuolla kopsuttaa maata ja munia...:)
Kiitos, Irmastiina :) Ensimmäisenä aamuna kanat olivat jo pyöräyttäneet neljä munaa ja kaikki pesiin, joten maksavat ainakin vuokransa ilmeisen tyytyväisinä.
Lähetä kommentti