torstai 29. syyskuuta 2011

Aplikoitu tilaustunika 2/5

Tässä tunikassa vilkuttelee itse Saapasjalkakissa. Tilaaja näytti inspiraatiokuvaksi kiiltokuvaa ja kiiltokuvamaisuutta halusin tuoda tähän aplikaatioonkin. Kangas on aivan täydellisen karkkipinkkiä velouria ja mustasävyiselle kissalle tilaaja halusi punaiset kääntövartiset saappaat ja sulkahatun.










This is also one of five tuniqs for kindergarten teachers.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Aplikoitu tilaustunika 1/5

Tämä ja neljä muuta tekeillä olevaa tunikaa menevät työvaatteiksi päiväkodin henkilökunnalle. Ensimmäisenä valmistui koira-aiheinen.

Tämän tilaaja tykkää Puppe-koirasta, mutta tekijänoikeuksien takia en voi Puppea aplikoida. Päädyimme koira-aiheeseen kuitenkin ja koitin saada koiraan naivia iloa. Värimaailma on toiveen mukaan beige-ruskea, materiaalina velour.










This tuniq with dog applique is for a customer who works at kindergarten.

Viikonloppuna Tallipihalla Suuri käsityöläistapahtuma


SUURI KÄSITYÖLÄISTAPAHTUMA

Tallipihalla Tampere-päivänä 1.-2.10.
lauantaina klo 10-17
sunnuntaina klo 10-18


Suuri joukko vierailevia kädentaitajia ja taiteilijoita töineen ja taitoineen.
Myynnissä käsitöitä, taidetta ja herkkuja.
Vanhassa tallissa Lasikilta ry:n myyntinäyttely:
tiffany- ja sulatuslasitöitä, koruja ja lasimaljoja.
Tallipihan kahvilassa esillä Tonny Hernesniemen moderneja klassikkokuvia Tampereelta -5.10 saakka.
Hevosajelua ja ponitalutusta klo 11-17.
Hanurimusiikkia Jani Lehtimäki lauantaina klo 12-16.
Heimo Tuomarla & Kumppanit, pelimannimusiikkia sunnuntaina klo 12-16.
Ulkomyynnissä makkaraa ym. herkkuja.

Kädentaitajien myymälät, työhuoneet ja kahvila avoinna.
Vapaa pääsy!







This weekend at Stable Yards
GREAT HANDICRAFT MARKET

saturday at 10 am to 5 pm
sunday at 10 am to 6 pm


Free entrance, welcome!

tiistai 27. syyskuuta 2011

Remonttikuulumisia: keskeneräistä

Kesän aikana olen kuvannut lähinnä valmistuneita huoneita. Totuus Ahdin tilalla on kuitenkin toinen: kuvien ulkopuolelle jää paljon, paljon tekemättömiä töitä. Voiton puolella kuitenkin ollaan, vaikka hartiapankkilaisten remontti eteneekin nyt etanavauhdilla. Tässä katsaus talon sisäpuolen To Do -listaan.

Kodinhoitohuoneessa on vielä vähän sähkötöitä. Tänne tulee talon hermokeskus, josta ohjataan mm. tulevan autokatoksen sähköjä ja tulevaa pihavalaistusta.


Kodinhoitohuone ei vielä ole käytössä, mm. lattia ja katto ovat vielä kesken. Vanhassa karjakeittiössä tallin päädyssä on nyt tilapäinen pesutupa, näitä pesukoneita ei ihan heti päästä pyörittelemään.


Alakerran aulasta puuttuvat vielä sähköt ja kattopalkit odottelevat vahausta. Portaista puuttuu kaide ja yläkerran aula on vielä pahasti vaiheessa.


Näkymä yläkerrasta parvekkeen kohdalta. Se parveke vielä puuttuu. Pihasta puuttuu autokatos ja ratsastuskentän aita odottelee edelleen valkoista maalia. Kummitytön kuplavolkkari odottelee pukeilla miehen hellää huolenpitoa.


Yläkerran aula.


Yläkerran kylppäri. Tämä jätetään sisäremontin viimeiseksi. Nyt siihen pitäisi vain löytää sopiva vanha ovi. Haluaisin pelioven, jonka yläosassa on pieni lasi.


Yläkerrassa on kaksi huonetta. Joskus tästä tulee tyttöjen oma valtakunta, mutta nyt alkuun toinen huoneista on vierashuone. Sieltä puuttuvat enää sähköt ja osa listoista. Taulut odottelevat kiinnitystään vuodesohvilla.



Toinen yläkerran huoneista on työhuoneeni. Sekin on enää sähköjä ja listoja vaille valmis. Ihanaa, kun sinne saa kuitenkin jo tavarat järjestykseen ja pienten käpälien ulottumattomiin!


Pöytä on vanha keittiönpöytämme, joka on liian iso nykyiseen keittiöömme. Tuolit ostimme joskus seurustelumme alkuaikana.


Hyllyt ovat Ikean huokeat Billyt. Lähdin ostamaan punaisia, mutta taisi olla ihan hyvä ettei niitä enää punaisina saa.


Tämä pieni hylly on löytö opiskeluajoilta Forssasta. Se oli alunperin lakattu, nyt maalasin sen jäkälänvihreällä.


Kirppikseltä löytyi Ahkeruuslaatikko. Tulee tarpeeseen.






There is still a lot of to do in our house.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Vaihtotorilla

Tänä viikonloppuna Tallipihan vaihtotorilla riitti kuhinaa. Enimmäkseen tuotiin ja vietiin naisten- ja lastenvaatteita, mutta kotiinkin tehtiin monta hyvää löytöä. Itse olin lauantain omassa puodissa, mutta tänään tallissa vaihtotorin vilinässä. Kuvissa vilahtaa Otso keltaisessa villapaidassaan, oli ensimmäisen kerran äidin mukana töissä.

Itse tein muutaman hyvän löydön: Auroralle välikausi- ja toppahaalarit, leluja ja pelejä lapsille ja itsellenikin paidan ja lukemista.




Humbugi Asusteen Annin työpajassa askarreltiin avaimenperiä kierrätysmateriaaleista.


Pihalla tuoksui grillimakkara ja syksy.




This weekend at Stable Yards Otso was with me at work for the first time. Big boy!

perjantai 23. syyskuuta 2011

Vaihtotori viikonloppuna

VAIHTOTORI
24. - 25.9. klo 12 - 16


Tallipihan Luovat Taitajat järjestää viime syksyltä tutun Vaihtotorin Tallipihan tallissa lauantaina ja sunnuntaina, klo 12-16 kumpanakin päivänä. Talliin voi tuoda puhdasta, käyttökelpoista tavaraa ja mukaansa voi ottaa mitä itselleen tarpeelliseksi katsoo. Tavaran tulisi olla helposti, ilman autoa kuljetettavaa.

Tallissa on pöytiä, jotka on nimetty esim: vaatteet, koti, keittiö jne. Itse saa asetella omat tavaransa pöydille ja jättää sinne, pakko ei ole viedä mitään mukanaan, jos tarvetta ei ole. Saa myös ottaa, vaikkei olisi tuotavaakaan.

Paikalla on Pirkanmaan Jätehuollon loisteputki- ja jätelaatikko.

Tallipihan Luovat Taitajat järjestää ekologisia työpajoja.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Sateisen päivän iltatatalli ja oliko neiti neiti


Vanhempani kävivät meillä jokin aika sitten. Lapset alkoivat jossain vaiheessa pyytää pihalle ja äitini vastasi, ettei sinne voi mennä kun sataa. Ei meillä sokerista olla. Eläimet on hoidettava, satoi tai paistoi.


Meille tulleista lampaista ensimmäisenä sai nimen musta, jolla oli valkoinen raita turvassa: Marjatta Raita. Pian kuitenkin aloitteleva lampurikin huomasi, ettei kyseessä ollutkaan Marjatta - vaan Markku. Markku meni siis vaihtoon ja tilalle tuli uusi iso musta valkoisen ja pienen kirjavan kaveriksi. Lampaat viihtyvät vielä laitumella ja pääsevät nukkumaan suojaan kuiville oljille pikkumökkiinsä. Ne saivat nimikseen Marja, Kukka ja Miina.


Tyttöjen lempipuuhaa on antaa lampaille kaurat.


Emme uskalla päästää kanoja pihaan vapaaksi, sillä pihassa vierailee kettu. Myös kanahaukat ovat tuttu näky. Jos meillä jatkossakin on kanoja, täytyy tehdä niille pihaan iso ulkohäkki. Nämä neljä kanarouvaa tuntuvat kyllä viihtyvän kanalassaan mainiosti ja munivat lähes joka päivä munan naiseen.


Ulkona on vielä öisinkin lämmin ja kuivalla säällä hevoset saavat viettää yönsä laitumella. Eivät ruunat sateestakaan tunnu piittaavan. Oku tuli mielellään portille, muisti kai ystävällisen naapurin tuomat tallissa odottavat omenat. Viljami halusi jäädä juttelemaan naapurin kaurapellolle, ihan laitumen aidan taakse, iltapalalle tulleille peuroille. Toiselta naapurilta lähtivät viime viikolla Viljamille rakkaat lehmät, ehkä peurat paikkaavat niiden jättämää aukkoa poniherran sydämessä.


Kellertävämpi kani ei ujostellut alkuun syyttä. Sillä oli salaisuus ja toinenkin. Lähemmin tuttavuutta tehdessäni huomasin, että myöskään tämä neiti ei ollut neiti vaan herra. Toinen pupuista on neiti - tai mitä luultavimmin rouva. Puput saivat nimikseen Simo Rusakko ja Ruusu.


Ruusun ja Simo Rusakon oma valtakunta. Suunnitelma A oli tehdä yksi iso häkki pupuneideille, mutta nyt siinä on väliseinä. Sen saa pois, kunhan Simo Rusakko on kohdannut eläinlääkärin eli päässyt salaisuuksiensa taakasta.


Mies teki omat mökit Ruusulle ja Simo Rusakolle. Onkohan Ruusulla poikaset masussa?


Tuntuu melkein haikealta lähteä iltatallista. Lattiat on lakaistu ja eläimet rouskuttelevat ruokiaan tyytyväisinä, tunnelma on rauhoittava.


Lähimmät katuvalot ovat kilometrien päässä. Talosta puuttuu vielä sitä kiertävä avokuisti ulkovaloineen, joten pimeää on. Onneksi kotiin ei ole tallista tämän pidempi matka! Hellalla odottaa sinne hautumaan jättämäni riisipuuro.


Paavo jää kuistille kuivattelemaan turkkiaan.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Sienilapseni maailmalla

Vihdoinkin sain käsiini uusimman Deko-lehden! Sen syyskuun numeroa varten kävi kuvausreissulla Helsingissä asti kolme voitattijakkaraani. Hienosti poseerasivat prameassa seurassa pienet maalaissieneni.



keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Keittiön uudet verhot

Ompelin keittiöön uudet verhot. Edellisetkin olivat tilkuista ja tykkäsin niistä kovasti. Näihin käytin puuvillan lisäksi kirppislöytöjä: vanhaa valoverhoa ja ihanan vihreää kasarilakanakangasta (olisko peräti 70-luvulta saakka?).



Keittiön pöydän alla torkkuu kissapapparainen Sulo. Sulo siirtyi loppukesästä hiirihommista eläkkeelle ja sisäkissaksi, kun Siiri ja Rolle aloittivat tallikissan rankat työt.


Kirppikseltä löytyi tämä aarre. Toimiikin vielä.


Sadonkorjuumarkkinoilta ostetut koristekurpitsat. Saisinkohan ensi vuonna kasvatettua itse?






I made new curtains to our kitchen.

Lauantaina Tallipihalla


TAPAHTUMA LAPSIPERHEILLE
lauantaina 17.9. kello 13-16


Ohjelmassa askartelua, ongintaa, arpajaisia ja poniajelua. Tilaisuudessa esiintyy taikuri Timo Tiikkainen klo 13.30 ja klo 15.00. Opetusministeri Jukka Gustafssonin puhe kello 14.30.

Ota mukaan lapset, lastenlapset, naapurit ja naapurin lapset, ja tule viihtymään Tallipihan mukavaan tunnelmaan!

Järjestäjänä Tampereen Sosiaalidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry





EVENT FOR FAMILIES WITH CHILDREN
next saturday at 1 pm to 4 pm


Lots of fun for children. Magician Timo Tiikkainen performs at 1.30 pm & 3 pm. Minister of education Jukka Gustafsson speaks at 2.30 pm.

Welcome!

tiistai 13. syyskuuta 2011

Kaksi pupuneitiä

Sunnuntai-iltana meille muutti vielä kaksi pientä talviasukasta, angorakanineidit. Niihin tehtiin tuttavuutta eilen. Rohkeampi pupuneideistä pääsi syliin, silittelijöistä ei ole pulaa. Puput saavat isomman häkin, kunhan kotiutuvat ensin.






Ihan parasta tässä eläinlaumassa on lasten onni. Puput olivat selvästi Auroran juttu, pikkuinen Aretta on hevostyttö ja lampurin alku. Arettaa ei pidä laitumilta pois mikään. Katselin kauempaa, kun Aretta marssi laitumelle hevosten luo. Taputteli ja silitteli ensin Viljami-ponin kyljen ja jalat, kiersi takaa ja tunnusteli häntää, taputteli toisenkin kyljen ja lopuksi rapsutteli heinää syövän Viljamin korvantakuset. Sitten määrätietoisesti Okun luo. Ratsastus on ihan parasta, eikä kukaan saa silloin pitää Aretasta kiinni.




Kanat näyttävät kotiutuneen heti. Otso osoittautui perheen kanakuiskaajaksi. Olisi pitänyt ottaa kanoja jo aiemmin! Pienen pojan ainoa lemmikkitoive on vuosia ollut riikinkukko, mutta kanat näyttävät kelpaavan yhtä hyvin. Ihanaa nähdä, miten lapsi tekee luonnostaan ihan oikein, kommunikoi eläimen kanssa ja tulkitsee eläimen viestejä oikein. Hevosten ja koiran kanssa Otso on tarvinnut paljon enemmän ohjausta kuin tytöt, mutta kanat ovat Otson juttu.







We got two more residents for the winter, two little bunnys.

I just love to see the children taking care on animals, they all are so happy. There is just something so right.