Legginssejä omille tytöille

En ole naismuistiin ommellut ipanoille housuja, Aretalle taisin tehdä viimeksi vauva-aikana. Olen tilannut tytöille vuosien varrella vahvalaatuisia legginssejä Gymboreelta, mutta nyt sieltä olivat legginssit lähes kadonneet mallistoista. Henkkamaukan ja vastaavien ohuet tuppaavat rikkoutumaan ensimmäisellä käyttökerralla, joten paras oli suunnata itse saumurin ääreen.

 

Tein kaikki legginssit puuvillavelourista. Jäänsinisen tytöt valitsivat itse, aplikoin niihin ylläriksi eri sävyiset sydämet polviin.

Ruskeiden jujuksi ompelin napit lahkeensuihin.

Näiden polviin aplikoin kullanhohtoisesta lurex-kankaasta paikat. Yllättäen nämä olivat molempien tyttöjen suosikit.

Nämä eivät tarvinneet muuta kuin tyttöjen valitseman värin.

Olipa kiva tehdä pitkästä aikaa vaatteita omillekin ipanoille!

T-paitoja sarjakuvasankarille

Otso elää parhaillaan sarjakuvien suurkulutuksen aikaa. Aku ja Mikki kumppaneineen ovat kaikkein mieluisinta luettavaa, niinpä minun ei tarvinnut miettiä, mihin Mikki-sarjakuvakangastilkkuni käytän. Aplikoin koko tarinan Ankkalinnan hyviksen T-paidan rintaan.

Ankkalinnan alamaailma taitaa kuitenkin houkutella nuorta miestä. Eilisiltana löysin peittoni alta näin pelottavan viestin:

Pääepäilty taitaa näyttää tältä:

Ompelin pari muutakin T-paitaa kesäksi. Näissä pääosassa ovat kankaat: viikingit...

... ja LP-levyt.

Kivalta tuntuu, kun poikanen vielä äidin ompeluksista ilahtuu.

Karuselli-paidat

Pitkästä aikaa ompelin myyntiin asti tyttöjen paitoja. Karuselliaihe on kutkutellut mielessä jo pitkään: värikäs ja iloinen, selvästi tyttömäinen - mutta ei liian työläs myyntiin toteutettavaksi. Aplikointeihin saa helposti kulumaan aikaa, yhtä paitaa aplikoi kevyesti kokonaisen työpäivän ja silloin pitäisi joko pyytää huimia summia paidasta tai jäädä itse pakkaselle. Tähän olen tyytyväinen - ja niin myös omat tytöt!

Aretta sai poseeraukseensa innoitusta uudesta julisteestaan :)

Nettipuodista näitä saa jo ja Silmu&Solmusta ensi viikosta alkaen.

Paloautopaita

Tässä taas paloautopaita tilaustyönä, koko on 104 cm. Kankaat jerseytä, aplikoinnit erilaisia trikoita, veloureja ja nauhaa. Tykkään itse kovasti tämän väreistä, toivottavasti myös pieni paloautofani!

Darth Vader -huppari

Kaikkeen sitä äiti-ihminen joutuu. Tiesittekö, että pimeälle puolelle siirtyneestä  ja Obi-Wan Kenobia vastaan taistelun hävinneestä Anakin Skywalkerista tuli Darth Vader päiviä kestäneessä salaisessa operaatiossa, jossa hänen henkensä pelastettiin monimutkaisen ja edistyneen teknologian avulla kytkemällä hänet mustaan, haarniskan kaltaiseen henkiinjäämispukuun? No, jotkut varmaan tiesivät. Niin minäkin nyt. Nyt tiedän myös, että pahikset ovat keisari Palpatinen hallitseman Imperiumin väkeä ja hyvikset taistelevat Tasavallan joukoissa. Molemmilla on tietysti omat logot. Pahiksista pahin on Darth Vader, entinen jediritari. Hyviksien puolella ovat mm. hänen lapsensa, kaksoissisarukset Luke ja Leia.

Opiskeltuani Darth Vaderin anatomiaa ja Star Warsin logoja, ompelin Otsolle velourista hupparin. Selässä Darth Vader, rintapielessä (ei sydämen puolella) Imperiumin logo. Kaava on oma, koko on n. 160 cm. Hupun vuoritin ohuella puuvillatrikoolla.

Maatuskapaidat

Ompelin tytöille maatuskapaidat. Ei siis mikään uusi idea tämäkään, mutta edelliset alkavat jäädä pieniksi. Kaava on taas oma tuttu tyttöjen muunnos, koot 110 ja 100 cm. Kankaat ovat sekalaisia jersey-neuloksia omasta hyllystä, kukalliset ovat kaikki Stenzon. Aplikaatiot ovat trikoosta, velourista, nauhoista ja pitseistä.

En malttanut olla ompelematta itsellenikin maatuskapaitaa. Kaavan sävelsin lennossa, leikatessa ei ollut hajuakaan lopputuloksesta. Ajatuksena oli, että näyttää kivalta neuletakin alla. Tykkään.

Robottipaita

Ompeluksia omille ipanoille on ohjelmassa nyt hetken aikaa. Samankaltaisen robottiaplikaation tein Otsolle jo pari vuotta sitten ja nyt oli uusi toiveissa vanhan jäätyä pieneksi. Kankaina on joustofroteeta ja kuviollista kirppislöytöä, aplikaatiot jäävelouria ja velouria. Kaava on taas oma ja koko 150 cm.



Yoda-paita

Ihanaa, että kolmasluokkalaisella riittää ompelutoiveita äidille! Niistä ensimmäisenä toteutin Yoda-paidan. Kangas on jerseytä ja aplikaatio velouria, koko 150 cm ja kaava oma tuttu.

Tee Se Itse: aplikoitu tunika

... tai paita tai mekko
- Aplikoinnin aakkoset -
Näin minä sen teen

Esipese ja silitä kankaat, jotteivat ne kutistu valmiina vaatteena merkittävästi. Leikkaa etu- ja takakappaleet valitsemasi kaavan mukaan.

Suunnittele haluamasi kuvio. Itse en tee yleensä kovin tarkkaa suunnitelmaa etukäteen, vaan kuvio alkaa elää vasta leikatessa.

Silitä aplikointeihin käytettäviin kankaisiin liimaharso.

Säästän liimaharsokankaista pienetkin silput, koska niille on käyttöä myöhemmissä aplikaatioissa. Joku tekee tämän takuulla järjestelmällisemmin...

Hahmottele aplikaatiokuviot liimaharsokankaille ja leikkaa irti.

Leikkaa kaikki kuviot kerralla.

Sommittele kuviot etu- ja takakappaleelle...

... pienistä palasista muodostuvissa kuvioissa on oltava käsrivällinen ja huolellinen.

Silitä kiinni leivinpaperin läpi, jotteivat kankaat ja silitysrauta sotkeennu liimaan.

Silitä kaikki palaset kohdalleen.

Ommellessasi joustavaa kangasta, silitä kuvion nurjalle puolelle irtirevittävä tukikangas.

Sitten ompelukoneen ääreen. Ota pehmuste takapuolen alle, sillä tässä menee tovi jos toinenkin.

Siksakkaa kuvioiden reunat tiheällä ompeleella. Itse löysään ylälangan kiristystä hieman (koneessani normaalisti 3½, aplikoidessa 1). Paininjalan säätöön en koske, se on normaali. Siksak-piston pituus on ihan lähellä nollaa, leveyttä muutan aplikoitavan kuvion mukaan: suuriin leveä, pieniin ja kulmiin kapea. Käytän koko ajan yhden väristä alalankaa, yleensä pohjakankaan sävyistä, ja vaihtelen vain ylälankaa kuvioon sopivaksi. Öljyä konetta tarvittaessa välillä.

"Äiti, ompeletko sä vielä kauan?"

Jep.

Kuvion ompelu valmis! Nurja puoli näyttää nyt tältä:

Poista nyt irtirevittävät tukikankaat. "Irtirevittävä" voi olla harhaanjohtava termi. Käytä teräviä, ketteriä saksia ja ratkojaa apuna. Jos tukikangas on sitkeää, jätä suosiolla siitä kaistaleet ompeleiden alle.

Ota mukava asento ja keksi mahdollisille ipanoille tekemistä, sillä tässäkin menee melkoinen tovi. Ole varovainen, ettet tee reikiä kankaaseen.

Tämän vaiheen jälkeen nurja puoli näyttää tältä:

Irtirevittäviä tukikankaita on erilaisia. Minusta parasta on paperimainen, joka luistaa hyvin ommellessa ja jonka todella saa revittyä irti repimättä työtä.

Nyt aplikointivaihe on valmis. Jatka vaatteen ompelua. Viimeistele ja kiinnitä mahdolliset taskut.

Ompele olkasaumat ja sivusaumat. Teen tässä kyljistä nauhoilla kiinnitettävää essutunikaa, joten en ompele sivusaumoja ja kylkien viimeistely jää viimeiseksi.

Viimeistele pään- ja kädentiet. (Tässä resori + kaksoisneulaommel; kaksoisneulalla saa ommeltua ihan tavallisella ompelukoneella siistin näköisen ja joustavan viimeistelyn reunaan.)

Viimeistele helma. (Tässä kaksoisneulaommel.)

Tässä vaatteessa ompelin myös kylkiin kaksoisneulaviimeistelyt ja solmiamisnauhat kanttinauhasta.

Silitä työ nurjalta puolelta.

Ei mitään rakettitiedettä, eihän? Tähän pystyy kuka vain, joka osaa ompelun perusteet. Jos et osaa itse piirtää kuviota, omaan käyttöön saa kopioida toisen kuvion. Tekijänoikeus kieltää vain suurempiin määriin tai kaupallisiin tarkoituksiin kopioinnin. Tee kuitenkin jotain omaa, silloin lopputulos on itsesi näköinen ja uniikki.

Tämän isokuvioisen tunikan ompeluun meni kaksi päivää aamusta iltaan lasten kanssa ja jokunen tunti vielä kolmatta päivää. Kannattaa aloittaa pienemmästä kuviosta. Varoituksen sana kuitenkin: aplikointi koukuttaa!