Pysähdys

Yhdessä hetkessä iloinen leikki muuttuu kivuksi ja kauhuksi. Salaa vanhemmilta hiippailtiin tutkimaan naapurin vanhaa puimuria. Auroran pikkurilli leikkautui lähes irti, se roikkui vain pienen ihonpalan varassa. Näinä hetkinä huomaa, miksi veroja maksetaan - kun omalla kohdalla tarvitaan käsikirurgia ja hohtavaa leikkausrobottia. Kiitos TAYS:iin, meillä lakataan jatkossakin toivottavasti kymmentä sormenkynttä.

Urhea tyttö keräsi jo heräämössä kaarimaljallisen reippaustarroja ja -kiiltokuvia. Kysyi osastolla sidettä vaihtavilta käsikirurgilta ja sairaanhoitajalta: "Mikä on musta-valkoinen-musta-valkoinen-musta-valkoinen" ja nauroi hoitajan seepratarralle nimilapussa. "Seepra, joka kompastuu portaissa!"

Entä jos olisi osunut ranne tai nilkka? Jos lapsi ei olisi heti tullut aikuisten luo? Yritän olla ajattelematta. Läheltä-piti-tilanteita ei lasketa. Nyt pieni ihana nukkuu käsi kipsissä omassa sängyssään. Sairaalareissussa parasta on kotiutuminen.

Osastolla verhon takana puhuttiin terminaalihoidosta. Meillä hoidetaan vain pikkurilliä.

Pieni rakas ballerina!

Aurinkoinen päivä Vatajalla

Eilen oli 20. Vatajan Rompetori. Oman kylän tapahtumaa en jätä väliin, vaikka muiden myyjien tarjonta onkin enimmäkseen moottoreihin ja vanhaan tavaraan liittyvää. Kupla tuonne kyllä sopii kuin nenä päähän. Tässä tapahtumassa kokosin myös telttakatoksen. Se olikin tarpeen, sillä aurinko porotti koko päivän.

Tänä vuonna Ahdin tila osallistui entistä suuremmalla vahvuudella, sillä mukana olivat myös maaorjamme maatalousleiriläisemme ja lampaat, kanit ja kanat. Minikokoinen maatalaousnäyttely pystytettiin vajaan vuorokauden varoajalla - ja siinä ajassa myös keritsimme lampaat. Vähän hirvitti, kehtaanko ensimmäisen keritsemiseni jälkeen niitä kaiken kansan nähtäviksi viedä.

Ihan nättejä lampaista tuli. Vain kokomusta Marja ei kestä lähempää tarkastelua, sillä se rimpuili koko keritsemisoperaation ajan (makkara ja teurasauto mainittiin useampaan otteeseen ja taisipa kuulua muutama painokelvottomampikin sana). Osansa taisi olla myös operaation yöllisellä ajankohdalla, Marjan kesäkampaus valmistui pikkutunneilla.

Mukana olivat myös kanit Simo Rusakko ja Ruusu...

... ja kanat, joista joku pyöräytti näytösluonteisesti munankin.

 

Myynti oli ihan kohtalainen, vaikken katoksessani juuri malttanut pysytellä. Vatajalta teen joka vuosi löytöjä, ja niin nytkin: paluukuormassa oli vanhoja laukkuja, pari opetustaulua ja puulaatikoita.

Minimaatalousnäyttelystä jäi hyvä mieli: ehkä uskallan jatkossakin mobilisoida eläintarhani. Tämä poppoo mahtui vielä kerralla miehen autoon. Kuplavolkkarissa olisi ollut ahdasta. Tosin siihenkin on joskus villissä nuoruudessa mahtunut yhdeksän iloista illanviettäjää, joten miksi ei muutamaa pientä eläintä :D



Luokkaretkipäivän ylläripaita

Ekaluokkalaisen toukokuu on jännittävää aikaa. Viime viikolla koululla järjestettiin disco, Otson ensimmäinen. Vähän minua mietitytti, miten poika discossa viihtyy. Arvelin, että puffetin puolella.

Illalla hain discosta itsensä epäterveen punaiseksi ja valuvan hikiseksi tanssineen pojan. "Kaikki oli eri kappaleita!" Kukkaro oli tyhjä ja kädessä valtava herkkupussi puffetin antimia. Muillekin oli herrasmiehellä herkkuja riittänyt: "Ostin tytöille, mitä ne halus."

Huomenna on vuorossa jännittävä luokkaretki Tampereelle saakka. Ompelin Otsolle salaa uuden paidan retkelle.

T-paidassa ei mitään ihmeellistä ole, tämä kangas vain on niin ihana! Olisipa kuvio vielä vähän suurempi, niin olisi täydellinen.

Mieluinen paita pienelle suurelle miehelle, maailmanmatkaajalle.

Lenkkarinnauhat on solmittu ihan itse. Niin mieluiset kengät, että rusetinteko oli harjoiteltava yhdellä istumalla. Nyt se osataan.

Chillta Tallipihalla

 Chillta - Kuule Tampere!

TAMKin elokuva ja televisioalan opiskelijoista koostuva työryhmä järjestää ilmaisen musiikkitapahtuman Tampereen Tallipihalla la 26.5. klo 18-22.

Tapahtuma on päihteetön.

Tallipihan puodit ja kahvila palvelevat tapahtuman ajan.

Tervetuloa viihtymään ja kuuntelemaan hyvää musiikkia!

Esiintyjät:

Polartones

The Fifth Floor Band

The Monorail

Graceful Guest

Tapahtuman blogi, josta voit seurata tapahtuman järjestämisen edistymistä: http://chillta.blogspot.com/

Verkkokauppa on auki!

Huh, lopultakin sain verkkokaupan julkaisukuntoon! Vielä siinä riittää pientä viilattavaa ja myytäviä tuotteitakin täytyy vielä lisätä, mutta kyllä tuo omalla testailulla näyttää toimivan. Ihan oikea verkkokauppa, tuntuupa hienolta!

Tervetuloa nettipuotiin ♥

PS. Otin oman domainin myötä käyttöön myös uuden sähköpostiosoitteen info(ät)ahdintila.fi, mutta vanha ahdintila(ät)gmail.com toimii toki myös edelleen.

Leivosmekot

Ompelin omille ja muiden muksuille mekkoja leivoskankaasta. Kokoja on 80 - 120 cm, Tallipihan puodilta näitä jo saa.

Tara-mekko 30,-
Sienijakkara 85,- (taas nämä on loppuunmyyty, mutta lisää on tulossa)
Cupcake-peltirasiat (pinkki ja turkoosi) 6,50

Jätskikynät magneetilla 3,80

Pilkulliset muffinssivuoat 4,-
Huopaiset leivokset 3,50 - 4,50

New York - Pariisi - Ahdin tila: huone matkustavaisille

Ihanaa, yksi huone tuli valmiiksi! Eikä yhtään liian aikaisin, sillä maanantaina sinne muuttaa pariksi viikoksi maaorja maatilaleiriläinen. Huone on siis vierashuone laajennuksen yläkerrassa, työhuoneeni naapurissa. Sieltä löysivät kodin mukaani tarttuneet karttapallot (joita en siis suinkaan keräile - kuten en mitään muutakaan). Vanhojen matkailujulisteiden uuspainokset ja matkailuaiheiset kortit ovat kaikki Tallipihan puodista.

Huoneen värimaailmaan sopivat verhot löytyivät vanhoista jemmoista. Ne ovat olleet edellisen kotimme olohuoneen ikkunoissa. Pidensin niitä ompelemalla väliin kaistaleen karttakangasta.

Kahdella seinustalla on ikkuna ja yhdellä ovi ja tuo edellisten kuvien lipasto. Ainoalla ehjällä seinällä on lisää matkailuhenkisiä kuvia: Lontoon ja New Yorkin matkailujulisteet, lentoyhtiöiden mainoskortteja ja kartta.

Maailman metropoleista puhuttaessa ei voi sivuuttaa Ahdin tilaa. Ilmakuva on arviolta 20 vuoden takaa. Se löytyi navetasta hirmuisen pölykerroksen alta.

Lomalla matkailija saattaa rentoutua niin, ettei muista varoa vaanivia vaaroja. Niistä on syytä muistuttaa.

Vanha amerikanarkku on kirppislöytö. Se kätkee sisälleen vauvan matkasängyn ja vuodevaatteita matkustavaisille.

Viipurin tarra on vielä tallella. Matkalaukun osoitelappu on omasta puodista.

Huoneen nurkasta kulkee hormi, jota lämmittää alakerran wanha vihreä kakluunikaunotar. Kalkitsin muurin myös tästä huoneesta.

Lipasto on ostettu tamperelaisesta osto- ja myyntiliikkeestä Auroran odotusaikana. Auroralle löydettiin vähän myöhemmin sopivampi kaappi ja tämä palveli ensin edellisen kotimme ruokailutilassa. Nyt se löysi paikan vierashuoneesta.

Pienet, harmaat vuodesohvat ovat Ikeasta.

Vieras- ja työhuoneiden ovien päälle laitettiin lasitiilet. Roosat, koska näistä tulee muutaman vuoden päästä tyttöjen huoneet.

To Do - Metsä

Nämä kuvat otin ennen sateita, ennen kuin alkoi vihertää. Tonttiimme kuuluu pieni pala sammalpohjaista metsää naavaisine kuusineen. Sen reunamilla paju valtaa alaa, joten lampaille olisi töitä metsälaitumella. Ensin metsä on kuitenkin siivottava, sillä se on täynnä vähemmän miellyttäviä yllätyksiä. Sammaleen alta voi löytyä esim. piikkilankavyyhtejä...

... autonrenkaita...

... ja vanhoja muovi- ja metalliroskia. Kurjin kaikista on kuitenkin lasi, joka ei vuosikymmenten saatossa ole muuttunut miksikään. Tänä keväänä on hoidettu kissan tassusta viiltohaavaa katkenneine jänteineen ja viimeisimpänä Viljami-ponin kavion pohjasta viiltohaavaa. Molemmat eläimet ovat onneksi toipuneet hyvin.

Lasia ja muita maatumattomia roskia nousee maasta joka kevät. Ei siis riitä, että siivotaan kerran. Työ on hidasta. Metsän siivousta ei ole edes ehditty aloittaa.

Näin kaunis näkymä on polulta saunalle - jos ei kiinnitä roskiin huomiota. Taustalla näkyy myös korjausta odottava aitta.

Mielusiakin yllätyksiä metsän lähitarkastelu tuo: siellä kasvaa paljon pinkkiä ja lilaa muunnosta sinivuokosta. Tietääkö joku, mistä väri johtuu? Vaikuttaako siihen esim. maaperän pH vai onko erivärinen sinivuokko oma muunnoksensa, kuten valkovuokolla sinertävä hämyvuokko?

Nyt näsiöiden kukinta on jo ohi. Ne ovat kauniita ja niitä on metsässä paljon. Vähän hirvittää, malttavatko lapset jättää ne rauhaan. Yhdessä niitä on tutkailtu ja puhuttu myrkyllisyydestä.

Tällä hetkellä metsässä kukkivat valkovuokot ja esikot. Keltavuokkojakin on muutama pihan reunassa. Luulen, että ne ovat tulleet tuodun mullan mukana, sillä aikaisempina vuosina en ole niitä nähnyt.

Laidunkausi alkaa

Meinasin laittaa otsikoksi "Laitumelle!", mutta tuo huutomerkki olisi tänä keväänä ollut vähän liioittelua. Laidunkauden aloitus on tärkeä etappi kesän tulossa joka vuonna. Ypäjän hevostalousoppilaitoksella oli vielä paljon siitostammoja 90-luvun alussa. Laitumelle vienti oli hienoa: kaikki kynnelle kykenevät taluttivat hevosen laitumelle pitkässä jonossa, sitten hevoset käännettiin turpa aitaa kohti ja käskystä "Irti!" kaikilta hevosilta riisuttiin riimut. Tanner tömisi, kun koko tammalauma laukkasi vapauden huumassa.

Teimme eilisiltana Okulle ja Viljamille pienen totuttelulaitumen tarhan kylkeen. Paavo tuoreessa kesäkampauksessaan (trimmasin maavaran korkeammaksi ja villahousut pois - niihin tarttuu aina mukaan puolen hehtaarin metsä) varmistaa laitumelle laskun sujuvan turvallisesti. Lapset on komennettu alta pois aitojen turvalliselle puolelle ja mies kuvaamaan. Avasin portin: "Irti!"

Viljami otti yhden juoksuaskeleen. Sen lennokkuus tallentui kameraan.

Sitten ruunat keskittyivät olennaiseen. Varsinaista vapauden huumaa.

Tykkään, kun hevoset ovat pihapiirissä. Ne ovat koko ajan arjessa mukana, vaikka touhuaisimmekin muuta. Talo odottelee edelleen toista maalikerrosta, kuistia ja kattoremonttia. Pihasuunnitelma on vasta hatarina haavekuvina korvieni välissä. Talon sisäänkäynnin edustalle tulee ympyrän muotoinen ajoväylä. Rytyytän siihen jeepillä pohjaksi sopivan kääntösäteen ajouraa. Keskelle ei tule sentään suihkulähdettä, mutta valo ja istutuksia ainakin.

Uskallankohan kirjoittaa, että Okun kanssa on menty eteenpäin hurjia harppauksia. (Täällä vähän historiaa.)Kotioloissa sen käsittely sujuu jo kuin oikean hevosen: se kulkee rauhallisesti oviaukoista, sen voi viedä hoitokarsinaan ilman ponikaveria, se nauttii ihmisen seurasta, hoitamisesta ja rapsutuksista. Se ei enää sotke karsinaansa, ei vapise ja hikoile eikä potki seiniä. Oku on nyt 8-vuotias, ehkä siitä vielä ehtii tulla hevonen?

Pirjo Supermehiläisenä

Aiemmin lupasin esitellä uuden (ja ihka ensimmäisen) mallinukkeni Pirjon, kunhan sen naturistikausi jäisi taakse. Nyt Pirjolla on lopultakin päällepantavaa - eikä ihan mitä tahansa olekaan!

Pirjo on naismallinukke, joka odotteli minua kärsivällisesti kirpputorilla. Lapsimallinukelle minulla olisi oikeasti puodilla käyttöä, ei niinkään naiselle. Pirjon ilme, kampaus ja meikki ovat kuitenkin sen verran hulvattomat, että mukaan lähti - käyttöä tai ei. Onhan tuo hauska työhuoneen nurkassa.

Supermehiläisen asun lähtökohta on tämä kuva. Tapahtumissa hahmoksi pukeutuu aikuinen (nainen). Vähän minua hirvittää rooliasujen teko, koska niissä on haastavaa saada kohtaamaan asiakkaan odotukset ja oma toteutus. Lisäksi asujen värkkäämiseen menee hirmuisesti aikaa ja palkka työstä jää olemattomaksi. Toisaalta rooliasut voivat olla todella näkyviäkin ja siten erinomaista markkinointia ompeluksilleni, joten tällekin asutilaukselle sanoin: "Kyllä".

Asiakas halusi itse hankkia tarvikkeet asuun, ja hänen purkaessaan tarvikekassia tuli mieleen taannoinen TV-ohjelma Kokkisota (kuka muistaa?): miesten L-koon T-paita, viskoosiset polvihousut, pala erittäin liukasta ja painavaa polyester-viskoosi-neulosta, musta muovilukko ja kultakoristeiset siivet. Omalla rajoittuneella mielikuvituksellani olisin varmaan lähtenyt tylsästi liikkeelle ihan tilaamalla kankaita, esim. tätä.

Nyt siis pääsin tuunaamaan (vai onko oikea termi nykyään kotoilu?). Leikkasin polvihousujen resorit pois ja ompelin alas käänteen. Liian pitkän T-paidan helmasta sain vähän kangasta lahkeensuiden raitoihin. Paitaan ompelin raitoja mustasta trikoosta ja lyhensin helman. Liukkaasta kankaasta ompelin liivin, johon tein vuorinkin samasta kankaasta. Lippalakin ompelin puuvillakankaasta. Oli tuuria, kun hyllystä löytyi juuri T-paidan sävyistä tilkkukankaideni joukosta.

Hattumalliksi Pirjosta ei oikein ole, kampaus on sen verran villi. Mutta hienosti Pirjo poseerasi. Ei siis mikään turha hankinta, ei ollenkaan!

Museoiden yö 12.5.

Tallipiha osallistuu huomiseen Museoiden yöhön.

Tallipihan myymälät ja työhuoneet avoinna 12.5. klo 21 asti. Historianelävöittäjät herättävät henkiin 1700-luvun tunnelmia Tallipihan kahvilassa klo 18-21.

Tule tutustumaan vanhan ajan musiikkiin, käsitöihin ja seurapeleihin!

Tallipihan vossikka tarjoaa hevoskyytiä välillä Tallipiha-Finlaysonin alue-Näsipuisto.

 

 

Tervetuloa!

Puodin kevätsiivous

Tallipihan puodilla pidettiin eilen kevätsiivouspäivä Taikaviitan Tarjan ja Nonon Marin kanssa. Vietiin ikkunoista tuplat vintille syksyä odottamaan, pestiin ikkunat ja innostuttiin siivoamaan vinttiäkin. Se kannatti, sillä vuosien rojun seasta löytyi aarteita: lasiset vitriinit. Saatiin kuin saatiinkin raahattua ne ehjinä tikkaita alakertaan puodin puolelle ja nyt valo tuntuu virtaavan puodissa vapaammin.

Maria ja Tarjaa saattaa odottaa pienoinen järkytys seuraavilla työvuoroillaan, sillä ujutin vitriinien sisään vihreät lehtivalot kevään kunniaksi. Puodissa on nyt himmeän vihreänä hohtava UFO-henkinen myyntipöytä, hieman häiriintyneellä tavalla ihana.

Taikaviitan Tarja kiipeili tikkaille, minä vintille ja Mari pesi ikkunat sisäpuolelta. Mun täytyy varmaan joskus tehdä postaus vintistä, se on aika erikoinen. Haaveiltiin jo puodin laajentamisesta sinne, mutta ehkei uskalleta usuttaa asiakkaita tikkaille shoppailemaan...

Virittelin "omalle" pikkuikkunalle kesäiset pyykkinarut lennokkien alle.

Huiveja olen ommellut viime aikoina paljon. Niitä on myynnissä myös Sastamalassa Silmu&Solmussa.

Taikaviitta sai ihanan Myyrä-lähetyksen.

Nonolla on uusia House Doctorin sisustustuotteita. Säilytyslaatikoita ostin kotiinkin muutaman, tykkään!

Avainnauhojen valikoima elää jatkuvasti.

Minulla on muutama puotivuoro peräkkäin ja nyt pitäisi hiljaisina hetkinä keskittyä näpyttelemään nettipuotia avajaiskuntoon. Kivijalkapuoti on jo valmiina kesään!