tiistai 13. syyskuuta 2011

Kaksi pupuneitiä

Sunnuntai-iltana meille muutti vielä kaksi pientä talviasukasta, angorakanineidit. Niihin tehtiin tuttavuutta eilen. Rohkeampi pupuneideistä pääsi syliin, silittelijöistä ei ole pulaa. Puput saavat isomman häkin, kunhan kotiutuvat ensin.






Ihan parasta tässä eläinlaumassa on lasten onni. Puput olivat selvästi Auroran juttu, pikkuinen Aretta on hevostyttö ja lampurin alku. Arettaa ei pidä laitumilta pois mikään. Katselin kauempaa, kun Aretta marssi laitumelle hevosten luo. Taputteli ja silitteli ensin Viljami-ponin kyljen ja jalat, kiersi takaa ja tunnusteli häntää, taputteli toisenkin kyljen ja lopuksi rapsutteli heinää syövän Viljamin korvantakuset. Sitten määrätietoisesti Okun luo. Ratsastus on ihan parasta, eikä kukaan saa silloin pitää Aretasta kiinni.




Kanat näyttävät kotiutuneen heti. Otso osoittautui perheen kanakuiskaajaksi. Olisi pitänyt ottaa kanoja jo aiemmin! Pienen pojan ainoa lemmikkitoive on vuosia ollut riikinkukko, mutta kanat näyttävät kelpaavan yhtä hyvin. Ihanaa nähdä, miten lapsi tekee luonnostaan ihan oikein, kommunikoi eläimen kanssa ja tulkitsee eläimen viestejä oikein. Hevosten ja koiran kanssa Otso on tarvinnut paljon enemmän ohjausta kuin tytöt, mutta kanat ovat Otson juttu.







We got two more residents for the winter, two little bunnys.

I just love to see the children taking care on animals, they all are so happy. There is just something so right.

2 kommenttia:

E kirjoitti...

Taidatte elää täydellistä elämää :) Olisipa meilläkin maatila. Ihania lapsia ja eläimiä!

Jasmiina kirjoitti...

Ei sentään täydellistä, murheensa kullakin. Mutta kyllä me tästä maalla asumisesta nautitaan - ja lapsista & eläimistä myös :)