torstai 15. syyskuuta 2016

Minulla on ompeluNURKKAUS

Olin puodin loppuun asti iloisen optimistinen, että saan järjesteltyä itselleni mukavan ompelunurkkauksen vierashuoneen yhdelle seinustalle. Reteänä lupasin Miehelle, että mahdutan kaikki käsityötarvikkeeni yhteen ainoaan kaappiin. Täytyy tunnustaa, että tuskanhiki virtasi ennen kuin lupaukseni täytin :D


Puodin loppuunmyynti sujui onneksi mukavasti ja kalusteet, kankaat ja käsityötarvikkeet tekivät kauppansa. Pari säkillistä lahjoitin paikalliseen eskariin ja kotiin käsityötarvikkeita tuli lopulta vähemmän, kuin mitä minulla oli olemassa yritystä perustaessani. Kaappilupauksessanikin pysyin. Se tosin edellytti aivan valtavan (ja painavan!) kaapin bongaamista kirppikseltä. Onneksi tämä jätti meni kahteen osaan, muuten se ei olisi mahtunut ovista.


Aioin ensin hioa kaapin ja vahata puun väriseksi, mutta pinnan viilu ei ollut suosiollinen. Niinpä hioin kaapin kevyesti ja maalasin valkoiseksi. Se olikin oikea ratkaisu, sillä tummempana tämä jättiläinen olisi pimentänyt ja vallannut koko pienen huoneen.


Valmista tuli! Ja nyt minulla on ompelunurkkaus harrastustani varten. Tämä teki konkreettiseksi sen, että en enää ompele ammatikseni. Jotenkin tuntuu kevyeltä ja hyvältä. Parissa myyntitapahtumassa vuodessa voin käydä jatkossakin yksityishenkilönä, jos siltä tuntuu, mutta tähän yhteen nurkkaukseen ei tule kiusausta alkaa valmistaa suuria tuotevarastoja.


Kaappi on täpötäysi eikä välttämättä maailman käytännöllisin, mutta kyllä tämä minun harrastuksiini kelpaa :)


Samalla huoneella on muitakin funktioita: siellä on lasten pelit (kirppikseltä löytynyt pleikka) ja vuodesohva. Yövieraita meillä käy harvoin, mutta nukumme itse tässä vierashuoneessa vauvojen adoptioperheiden ollessa meillä. Kuvasta pilkistää myös purkutuomion saanut nukketalo. Sen osat käytämme tuleviin miniprojekteihin. Ihan huippua on, että paikkakunnallamme alkaa pian nukkekotikurssi - ja että minä sain ilmoittautua mukaan!







Kotona on nyt meneillään melkoinen ketjureaktio sisustusrintamalla. Minun ompelunurkkaukseni työpöydäksi muutti kuopuksella ollut pöytä. Tuoli oli aikoinaan aitassa joutilaana ja sieltä se muutti puodin keittiöön ja nyt työtuolikseni. Pöydän päälle päätyi vielä jemmasta löytynyt edellisessä talossamme palvellut hylly ja sen alle Tallipihan puodilla esiintynyt pikkunaulakko. Kirppikseltä bongasin riemastuttavan keltaisen retroroskiksen. Loistava kirppislöytö oli myös leveä räsymatto. Ompelukone on toistaiseksi surrannut vain verhonkäänteitä.

2 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Hatunnoston aiheinen saavutus saada ompelutarvikkeet noin kompaktiin muotoon. Minulla kangaspinot vain kasvaa ja kasvaa...

Jasmiina kirjoitti...

Vähän hirvittää, mikä on kangastilanne vuoden päästä :D Mutta ehkäpä tämä pysyy nyt aisoissa.