maanantai 21. joulukuuta 2015

Joulunajan aukioloajat



JOULUNAJAN AUKIOLOAJAT

Ahdin tilan keppihevossirkuksen kivijalkapuoti on auki:

ma 21. - ke 23.12. klo 11 - 17

ma 28.12. klo 11 - 17

29.12. - 6.1. SULJETTU

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Käsityökorttelin Joulupuodissa


Siellä se on Ilveksen juurella, Verkaranta. Ja Verkarannan suuressa näyttelytilassa meidän, Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry:n, Käsityökorttelin Joulupuoti. Puoti, jossa voi ihailla tämän päivän suomalaista käsityötaitoa ja sen uskomatonta kirjoa kengistä koruihin ja huonekaluista henkseleihin. Puoti, jossa voi tehdä joulun lahjaostokset hyvillä mielin, sillä kaikki tuotteet on valmistettu Suomessa käsityönä. Ne on valmistanut aikuinen ihminen omalla työhuoneellaan kuunnellen rokkia, poppia, äänikirjoja tai omia ajatuksiaan. Keittänyt ehkä välillä kupin teetä ja katsellut kättensä jälkeä, tyytyväisenä siitä, miten materiaali yhden ihmisen voimalla muuttuu omasta suunnitelmasta valmiiksi tuotteeksi.






Käsityökorttelin Joulupuoti Verkarannassa on avoinna vielä viikon, ma-pe 10-18 ja la-su 11-16. Tervetuloa!

lauantai 12. joulukuuta 2015

Puotielämää: marraskuu

Marraskuussa jatkoin messukautta. Kuukausi vaihtui Lahden Kätevä&Tekevä -messuilla ja puolivälissä kuuta olivat Tampereella Suomen Kädentaidot -messut. Joka messureissun jälkeen laitoin puodille vähän joulua. Värivalot antoivat tilaa lumihiutaleille ja värikkäät viirinauhat vaihtuivat valkoisiin kierrätyspitsisiin.




Työhuoneen puolella on riittänyt vipinää, kun ipanat viettävät siellä iltapäivänsä eskarin ja koulun jälkeen. Ipanat tykkäävät kovasti harjoittelija Paulasta.


Paula sai ensimmäiset omat tuotteensa myyntiin: ihania nukkekodin ruokia! Tuon pienen, suloisen hyllyn bongasin naapurin kirppikseltä ja maalasin vaaleanpunaiseksi. Aivan täydellinen Paulan mini-ihanuuksille! Paula tekee myös koruja ja niistä rannekoruja on puodillani myynnissä.


Messujen jälkeinen kaaos on aina kaamea. Tuon vanhan silinterin löysin Tampereen Antiikki- ja keräilymessuilta, jotka olivat samaan aikaan kädentaitomessujen kanssa.


Muutama tilaustyökin (siis muu kuin keppihevonen) valmistui marraskuussa. Tämän viimeisen tunikan olen luvannut tehdä kauan sitten :) Näitä en tee enää.


Tähän tilausessuun kiteytyy pitkän parisuhteen salaisuus. Rouva tilasi sen mieleisistään kankaista ja ilmoitti myöhemmin miehelleen tämän ostaneen joululahjan. Ei nalkutusta, ei vihjailua, ei lasittunein silmin joulun alla kauppoja kiertelevää epätoivoista lahjanetsijämiestä. Onnellinen avioliitto!

Essut kuuluvat puodin vakiovalikoimaan ja niitä teen myös toivekankaista jatkossakin.


Loppukuusta, Sastamalan joulunavaukseen, puodin ikkunalle istahti Petteri Punakuono. Minun puotini sijaitsee Marttilankadulla, joka on myös Sastamalan seimikatu (lukaisepa tuolta linkin takaa lisätietoa seimikadusta - aivan ihana perinne!). Seimiasetelmia on tänä vuonna Marttilankadulla 22. Ne ovat todella erinäköisiä kaikki! Jos vain pääset, niin seimikadun iltakävely kannattaa ottaa joulunalusajan ohjelmaan. Varaa taskuun nenäliina, sillä luvassa on niin liikutuksen kuin riemun kyyneliä!


Minulla oli omaan seimeeni syksyn mittaan montakin ideaa, mutta kun löysin kirppikseltä tämän liikuttavan kauniin keraamisen seimen, tiesin mitä tänä vuonna teen. Kuvissa ei näy, miten seimen katolla on glitteriä, mutta herkän kaunis se on kuvissa ilmankin. Pieni seimi hukkuisi värikkäille ikkunoilleni - paitsi jos sitä pitelisi valtavan suuri Petteri-poroni, jonka ompelin viime jouluksi Joulutorille kauppa-auton kuskiksi. 


Minusta on liikuttavaa seurata, kun seimikadun kulkijat etsivät ikkunaltani seimeä. Se riemastunut ilme, kun he huomaavat! Seimeä ihmettelevässä Petterissä on ikiaikaista joulun taikaa, lapsenomaista hyväntahtoisuutta ja iloa.


Toiselle ikkunalle koristelin pinkin joulukuusen.


Valomainoksen alapuolelle sain naapurin Kauneushoitolasta / Hius- & kynsiateljeesta lainaksi havuköynnöksen. Harmikseni puotini kohdalla ei ole valoille pistoketta, mutta ovathan valomainokseni ja ikkunani hämärissä täynnä valoa muutenkin.


Marraskuussa jatkoin 100-tuntisia työviikkoja. Puodin kassakone kilisi verkalleen, nettipuodissa alkoi olla vähän eloa ja messumyynnit onnistuivat hyvin. Tuloksena oli yritysurani toiseksi paras kuukausiliikevaihto, heti edellisen ennätyslokakuun perään.

Loppusyksyn messukauden hiljentyessä kohti joulusesonkia oli taas aika päätöksille: yritykseni menee selvästi oikeaan suuntaan, mutta hintana on hurja työmäärä. Onko hinta liian kallis? Olisiko perheemme onnellisempi, jos lopettaisin yrityksen ja jäisin kotiin, sijaisäidiksi? Entä olisiko nyt oikea aika lähteä opiskelemaan takaisin vanhalle alalleni, it-hommiin? Päätös ei ole yksin minun, sillä yrittäjyyteni ei olisi mahdollista ilman Miehen tukea. Muita tukiverkkoja meillä ei ole. Pitkät työpäiväni tarkoittavat pitkiä päiviä myös Miehelle kotona. Mietimme, punnitsimme ja päätimme. Vuodenvaihde olisi ajankohtana järkevä yrityksen lopettamiselle. Olemme kuitenkin siihen vielä liian uteliaita: katsomme, mihin tämä vie. Kurkkaamme ainakin vielä seuraavan mutkan taakse.

Tänä syksynä yritykseni on ottanut harppauksen uudelle tasolle. Se näkyy pienissä ja suurissa asioissa: liikevaihdossa ja kirjanpitäjän raporteissa, uusissa yhteistyökumppaneissa ja minulle tulevissa yhteydenotoissa. Se on tuonut mukanaan myös uuden tuttavuuden, vihaajat. Marraskuussa sain yrittäjänurani ensimmäisen vihaviestin. Sen vastapainoksi sain monta kiitosviestiä ja ystävällistä kannustusta niin asiakkailta kuin kollegoilta.

Suunta on siis oikea. Nyt vain kaasu pohjaan!

torstai 10. joulukuuta 2015

Leineperin Ruukin jouluaika 13.12. klo 10-16


LEINEPERIN RUUKIN JOULUAIKA

Su 13.12. käsityöpuodit ja info avoinna klo 10-16. Juustokellarissa ja infossa myös muita myyjiä - mukana myös Ahdin tilan keppihevossirkus. Tervetuloa joululahjaostoksille!

Kahvila-Ravintola Savipakarin palvelut klo 10-16 (lounas klo 11-15).

fb-sivu

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Käsityökorttelin Joulupuoti aukeaa Tampereella

Joulupuoti on avoinna 10.12.-23-12.2015

ma-pe klo 10-18
la-su klo 11-16

Tunnelmalliseen Verkarannan näyttelytilaan rakentuu Käsityökorttelin Joulupuoti, jossa esillä ovat yli neljänkymmenen suomalaisen käsityöyrityksen ihanat tuotteet. Tarjolla on monipuolinen kattaus erilaisia taidokkaasti työstettyjä materiaaleja ja uniikkeja löytöjä pukinkonttiin, niin isoille kuin pienillekin lahjan saajille.

Käsityökorttelin yritysten tuotteet ovat aina 100% suomalaista käsityötä.

Tapahtuman tuottaa Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry
http://kasityokortteli.fi/

Joulupuodin fb-sivu *klik*

Ahdin tilan keppihevossirkus on Joulupuodissa mukana :)

torstai 3. joulukuuta 2015

Puotielämää: lokakuu

Lokakuussa kesäkauden ulkotapahtumat olivat ohi ja alkoi syksyn messukiertue. Ensimmäisenä se onneton häämessureissu, sen jälkeen loppukuusta Helsinki International Horse Show. HIHS oli vuoden suurin ponnistukseni ja jännitti tietysti ihan hurjasti. Syyskuun ja lokakuun alun konttaamisen jälkeen en pystynyt juurikaan hankkimaan jälleenmyyntituotteita, joten ei auttanut kuin ommella Husqvarnat sauhuten. HIHS oli niin suuri panostus, että rankan syksyn päälle epäonnistuessaan se olisi kaatanut pienen yritykseni.

Lokakuun valonpilkahdus oli ehdottomasti Suomen Käsityöyrittäjien positiivisin käsityöyrittäjä-ehdokkuus. Tuo ehdokkuus oli suuri kunnianosoitus kollegoilta, sillä kolme ehdokasta yleisöäänestykseen valittiin äänestämällä Käsityöyrittäjien keskuudesta. Positiivisimmaksi meistä kolmesta kansa valitsi Vinkeen Kreetan - eikä huonosti valinnut :) 


Kaupunkilaiset ovat huomanneet pienen puotini. Sen ikkunat ovat kuulemma niin erilaiset ja ihanat. No niin minunkin mielestäni! Ja koska rakastan somistamista, ikkunat myös elävät jatkuvasti. Joku onneton oli somisteisiini liiankin ihastunut ja kähvelsi puodin seinustalla roikkuneen jättipolkkakepin ja kukkani painavine ruukkuineen.




Puodilla työhuoneen aherrus näkyi ja Horse Show'n alla oli vaikea mahtua sekaan, niin paljon keppihevosia sirkuksessani oli.




Lokakuussa tein ensimmäiset sukkakepparini. Miten ne ovatkin niin sympaattisia!



Horse Show oli menestys. Pieni hengähdystauko sen jälkeen olisi tehnyt hyvää. Edes vaikkapa yhden päivän mittainen. Mutta ei auttanut: Helsingistä palasin vain pari hassua kepparia mukanani ja niinpä työhuoneella sain jatkaa päivää yöhön, että sain jotain myytävää mukaani seuraavan viikonlopun Kätevä&Tekevä -messuille Lahteen. Sinne lähdin kauppa-auton ensimmäiselle pidemmälle matkalle syksyn ison koneremontin jäljiltä ja tietysti jännitti. Mutta hyvin auto kesti.

Lokakuussa en tehnyt yhtään alle 100-tuntista työviikkoa. Hurjaa menoa! Puodilla ovi kävi syksyn tapaan verkalleen. Lokakuussa alkoi Fonectan Google-kampanja verkkokaupassani ja loppukuusta se alkoikin antaa pitkän hiljaisuuden jälkeen ensimmäisiä elonmerkkejään.

Hirmuinen työmäärä palkitsi: lokakuussa tein koko yrityshistoriani suurimman kuukausiliikevaihdon.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Puotielämää: syyskuu

Olen tehnyt syksyn töitä niin tukka putkella, että bloggaaminen on jäänyt tosi vähiin. Vaihdoin kesällä verkkokauppa-alustaa ja vaihdon jälkeen nettipuoti hiljeni. Eikä edes hiljentynyt, vaan kuoli. Se oli hipihiljaa monta kuukautta, kunnes aloitin Fonectan kanssa Google-kampanjan. Tietysti olen promonnut verkkokauppaani myös syksyn myyntitapahtumissa, puhunut ja jakanut osoitetta ja alekoodeja. Nyt nettipuoti tuntuu heränneen taas henkiin ja minä uskon olevani oikeilla jäljillä sen kehittämiseksi oikeaan suuntaan.

Syksyn aikasyöppöihin kuului myös kauppa-auto vikoineen. Syyskuussa minulta jäi monta myyntitapahtumaa väliin automurheiden takia. Kaiken kruunasi tulipalo konehuoneessa. Auto saatiin kuntoon ja kulkemaan taas ja nyt se onkin entistä ehompi.

Puotiin päätin yllätysvilkkaan kesän jälkeen panostaa. Tiedän, että kesällä siellä käy paljon ulkopaikkakuntalaisia ja että muun vuoden puotini on oman paikkakunnan asukkaiden varassa. Syyskuussa hiljenikin kesän jäljiltä - mutta niin minun sesonkiluonteisella alallani kuuluukiin. Siispä käytin hiljaisen ajan hyödyksi ja laajensimme myymälätilan tuplamittoihin heti syyskuun alussa.

Muistelenpa siis puodin vaiheita vielä :)


Tässä on vielä muutama kuva syyskuun ensimmäiseltä päivältä. Puodin koko oli 12 m2. Työhuone oli mukavan kokoinen, mutta liiketilasta jäi käyttämättä iso osa, toimisto. Enhän minä sellaisessa koskaan istunut!






Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna kaadettiin Miehen kanssa pari seinää.


Laajentamisen jälkeen oli valoa ja tilaa hengittää! Puodin neliöt tuplaantuivat.


Hain kalusteisiin täydennystä Ikeasta ja omaksikin yllätyksekseni päädyin vaaleanpunaisiin hyllyihin ja pöytiin.






Työhuone muutti entisen toimiston paikalle ja puodin suoraan yhteyteen.



Syyskuussa sain teippaukset puodin ikkunoihin ja valomainoksiin.



Syyskuun muutoksiin kuului myös harjoittelija Paulan astuminen kuvioihin.


Puodilla järjestys elää koko ajan vähän ja varsinkin jokaisen messureissun jäljiltä olen järjestellyt kalusteita ja tuotteita uudestaan.


Syyskuu oli myynnillisesti katastrofi ja valmistauduin jo henkisesti laittamaan lapun luukulle ja hanskat naulaan, jos lokakuun tapahtumat eivät onnistuisi. Verkkokauppa eli miinuskauttaan ja syyskuun myyntitapahtumat jäivät väliin, mutta puoti toi sen verran, että vyötä kiristämällä pärjäsin. Lokakuuhun siis lähdettiin jännityksellä - mutta se ei pelaa, joka pelkää.