Joulu

Joulu ei tuonut tullessaan lomaa, mutta vapaapäiviä kuitenkin. Ja se tuntuu lähes vapaapäivättömän syksyn jälkeen ihan ruhtinaalliselta! Tuntuu ihan käsittämättömältä, että suurella osalla länsimaisista ihmisistä on vapaapäiviä joka viikko. Omani olen käyttänyt tallissa ja nukkuessa. Jouluaatto alkoi Pojun kanssa vauhdikkaalla maastolla. Olipas sillä virtaa!

Maastolenkin jälkeen hevoset saivat omat joulukuusensa tarhaan.

Meidän oma kuusemme ei muotovaliopalkintoa tavoittele. Se kaadettiin pihan laidasta ja koristeltiin aatonaattoiltana. Lapsilla on ollut omat muovikuusensa huoneissaan jo 1. adventista. Jouluvalmistelut tehtiin rennolla kädellä: joulumusiikit soimaan, koristeet esiin ja vähän leipomuksia. Tänä jouluna en pipareita ja taatelikakkua kummempaa leiponut, jouluruuankin valmistin kokonaan vasta aattona.

Kinkkua meillä ei ole ollut vuosiin, mutta joulusika kylläkin. Se rakastaa rapsutuksia ja odottelee päivittäistä harjaushetkeään valmiusasennossa.

Kanat saivat omat jouluherkkunsa myös. Ne nokkivat menemään ruoantähteitä ja niille herkuiksi hankittuja kasviksia, esim. kaalia ja hunajamelonia.

Lampaat viettävät päivät tarhassa ja yöt tallissa karsinassaan.

Vietimme joulun oman perheen kesken. Söimme herkkuja ja katselimme pari elokuvaa. Eläinten kanssa pihalla riittää sopivasti hommia, ettei tule jumahdettua pelkästään sisälle. Joulupukkia emme tänä vuonna nähneet, mutta lahjasäkki oli ilmestynyt takaovelle.

Ihanan tavallista.