tiistai 30. tammikuuta 2018

Mihin se katos eli duuniboogie

Mun CV on malliesimerkki Mikki Hiiren CV:stä. Sinne on kertynyt rivejä 80-luvulta asti, ja pelkästään kahden viimeisen vuoden aikana: keppihevossirkuksen tirehtöörinä (no joo, yrittäjä siellä oikeasti lukee), sijaisäitinä, mysteerishoppaajana, media- ja markkinointikonsulttina (hah, puhelinmyyjänä oikeasti), myyntineuvottelijana (puhelinmyyjänä), myyjänä ja visualistina. Ehkä näitä pääosin sentään yhdistää myynnin ja markkinoinnin maailma.


 Tän vuoden alkajaisiksi mun piti aloittaa osa-aikaisena myyjänä kangaskaupassa. Niin aloitinkin, mutta sitä ennen aloitin melko rivakalla aikataululla myös osa-aikaisena visualistina henkselitehtaalla. Teen myynnin ja markkinoinnin hommia suunnittelusta someen ja verkkokaupasta kylmäsoittoihin. Tämä työ onnistuu kotoa käsin etänä. Miiru on assistenttina :)



Mä oon henkseli-ihminen, oon ollu teinivuosista asti. Musta henkselit vaan näyttää hyviltä ja sitä paitsi on tosi mukavia ja käytännöllisiä. Joten miksipä en houkuttelisi muitakin napsauttamaan lukot kiinni?


Ja kyllä vain, siellä kangaskaupassakin aloitin :)




Henkselitehtaan ja kangaskaupan lisäksi teen myynnin ja markkinoinnin keikkoja muillekin. Mietintämyssyssä on oman yrityksen perustaminen tälle alalle, mutta täytyy ensin tuumailla kunnolla. Aika yrittäjämäisesti nytkin toimin. Hmmm... Houkuttais ja toisaalta...

Antaa ajan näyttää.



Sijaisperhesaralla ollaan parhaillaan koulutuksessa. Toivon, että sen myötä saadaan päätöksiä tehtyä ja piste jollekin luvulle.

Alkuvuosi on tuntunut uusien töiden myötä kiireiseltä, vaikka eihän työtuntimääriä voi vertaillakaan yrittäjäaikoihin. Uudet jutut kuitenkin vie virtaa siinä missä tuovatkin. Kiitollinen olen, kun saan olla niin monenlaisessa mielenkiintoisessa mukana. Nyt tuntuu siltä, että rankan ja surun sumussa menneen viime vuoden jälkeen on taas virtaa.

Ei kommentteja: